Pohjoismaiden välistä EU-yhteistyötä on vahvistettava

Nykyisin nimittäin suurin osa näissä kahdessa pohjoismaisessa järjestössä käsiteltävistä asioista liittyy jollain tavalla Euroopan unioniin. Tämä antaa aihetta miettiä uudelleen pohjoismaisten instituutioiden roolia ja tehtävänantoa. Esimerkiksi Pohjoismaiden neuvoston roolia tulisi harkita uudelleen.

Pohjoismaiden neuvoston tehtävä on antaa suosituksia Pohjoismaiden hallituksille. Tätä kautta se pystyy periaatteessa vaikuttamaan Pohjoismaiden EU-yhteistyöhön jo varsin varhaisessa vaiheessa. Monista käytännön syistä johtuen ennakoiva vaikuttaminen on kuitenkin nykytilanteessa vaikeaa tai lähestulkoon mahdotonta.

Pohjoismaiden neuvosto myös käsittelee EU-asioita täysin irrallaan Pohjoismaiden parlamenteissa samanaikaisesti tapahtuvasta EU-lainsäädäntötyöstä.

Neuvosto ei ole nykytilanteessa pohjoismaisen EUpolitiikan toimija. Onko edes olemassa pohjoismaista EU-politiikkaa?

Tuoreimpien selvitysten mukaan pohjoismainen yhteistyö on puutteellista sekä EU-lainsäädännön valmistelu- että toimeenpanovaiheessa. Kaikkein heikoimmassa asemassa ovat Islanti ja Norja, jotka ovat lähes kokonaan valmistelun ulkopuolella mutta kuitenkin soveltavat huomattavaa osaa EU:n lainsäädännöstä.

Meidän käsityksemme mukaan Pohjoismaiden välistä EU-lainsäädäntöyhteistyötä olisi mahdollisuus tiivistää huomattavasti nykyisestään. Tämä koskee kaikkia vaiheita säädösvalmistelusta lakien täytäntöönpanoon.

Paremmasta yhteistyöstä olisi se hyöty, että estettäisiin myös Kivisen kammoamien uusien byrokraattisten esteiden syntyminen Pohjoismaiden välille.

Parlamenttien osalta yhteistyön tiivistäminen tarkoittaisi ensi vaiheessa sitä, että tiedonvaihtoa ja suoria yhteyksiä pohjoismaalaisten kansanedustajien välillä lisättäisiin, pohjoismaisia meppejä tietenkään unohtamatta.

Pohjoismaiden neuvosto voisi toimia parlamentaarisen tason EU-yhteistyön käynnistäjänä ja eteenpäin viejänä. Tulevaisuudessa sillä voisi olla tarkemmin määritelty tehtävä EU-koordinaatiossa, tosin nykyiset pohjoismaisen yhteistyön sopimukset eivät tätä mahdollista.

Mikäli Pohjoismaiden neuvosto jää kehittymässä olevan parlamenttien välisen EU-yhteistyön ulkopuolelle, ollaan tilanteessa, jossa Pohjoismaiden tärkeimpiin yhteistyöaiheisiin kuuluva EU on kokonaan virallisen pohjoismaisen parlamentaarisen yhteistyön ulkopuolella. Tämä ei mielestämme ole tarkoituksenmukaista.

EU:n alueella toimiva parlamentaarinen järjestö ei nykypäivänä voi olla olemassa ilman osallistumista Eurooppa-politiikkaan.

Pohjoismaisen yhteistyön perustana oleva Helsingin sopimus täyttää 50 vuotta vuonna 2012. Merkkipäivää tulisi juhlistaa päivittämällä virallinen pohjoismainen yhteistyö EU-aikakaudelle.

Myös nuoremmat sukupolvet arvostavat pohjoismaista yhteistyötä. Heidän suhtautumistapansa vain on enemmän käytännöllinen kuin ideologinen. EU-lainsäädäntöyhteistyö on pohjoismaista yhteistyötä käytännöllisimmillään.

Janne Seurujärvi

Suomi

Stefan Tornberg

Ruotsi

Bente Dahl

Tanska

Kirjoittajat ovat kansanedustajia ja Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäseniä

Teksti on julkaistu Helsingin Sanomien Mielipide-osiossa 22.10.2009