Huono EU-yhteistyö vaarantaa vapaan liikkuvuuden Pohjoismaissa
Pohjoismaisen EU-yhteistyön tavoitteena tulisi yhä useammin olla Pohjoismaiden yhteinen kanta, myös niissä asioissa, joista maat ovat lähtökohtaisesti eri mieltä. Tämä ei koske ainoastaan kolmea EU-jäsenmaata Suomea, Ruotsia ja Tanskaa. Norja ja Islanti soveltavat ETA-sopimuksen myötä arviolta 75-80 prosenttia Euroopan unionin lainsäädännöstä.
Pohjoismaiden neuvosto seuraa jatkuvasti EU:ssa vireillä olevia asioita ja poimii mahdollisia pohjoismaisia yhteistyöaloja. Tätä EU-valmistelua on mahdollista kehittää ja laajentaa.
Tähän mennessä Pohjoismaiden neuvosto on hyväksynyt yhteisen kannan mm. EU:n maatalous-, kalastus- sekä kuluttajapolitiikan uudistuksiin. Innovaatio- ja tutkimuspolitiikassa Pohjoismaat ovat Euroopan ehdotonta kärkeä.
Tätä asemaa tulisi hyödyntää EU:n yhteisen politiikan muotoilussa. Näiden lisäksi ainakin energia-, ilmasto-, ympäristö-, kaivos- ja metsäteollisuus ovat sellaisia aloja, joilla Pohjoismaat voisivat pyrkiä yhteisiin linjauksiin.
Pohjoismaiden neuvoston vahvuus on, että se valitsee itsenäisesti aiheensa. Tässä suhteessa se poikkeaa ratkaisevasti esimerkiksi Euroopan parlamentista.
Pohjoismaiden neuvosto voi lyhyellä varoitusajalla poimia ajankohtaisen aiheen, selvittää Pohjoismaiden kantoja ja suositella yhteisiä toimenpiteitä. Parhaimmillaan toiminta on ripeää ja ennakoivaa.
Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän ehdotuksesta neuvosto tulee saamaan hallituksilta vuosittaisen selonteon tulevan vuoden EU-yhteistyöstä. Ensimmäisen pohjoismaisen EU-selonteon saamme Pohjoismaiden neuvoston seuraavassa, 60-vuotisjuhlaistunnossa, Helsingissä tämän vuoden lokakuussa.
Nykytilanteessa ylivoimaisesti huolestuttavinta on se, että Pohjoismailta puuttuu sekä taitoa että poliittista tahtoa soveltaa uutta EU-lainsäädäntöä niin, ettei se luo uusia esteitä vapaalle liikkuvuudelle maidemme välillä.
Näitä niin sanottuja rajaesteitä – vanhoja ja uusia – käsitellään erillisessä keskustelussa kaikkien viiden Pohjoismaan parlamentissa huhtikuun aikana. Eduskunnan täysistunnossa rajaestekeskustelu käydään 25. huhtikuuta.
Simo Rundgren, puheenjohtaja, Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskunta
Åsa Torstensson, Ruotsi
Bertel Haarder, Tanska
Siv Friðleifsdóttir, Islanti
Rigmor Andersen Eide, Norja
Kirjoittajat ovat kansanedustajia ja Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmän jäseniä
Kirjoitus on julkaistu Turun Sanomien Lukijoilta-palstalla 18.4.2012