40 vuotta tasa-arvotyötä Pohjolassa – miksi emme ole tämän pidemmällä?

– On ilahduttavaa nähdä, että Pohjoismaiden ministerineuvoston työ tasa-arvon puolesta on saanut uutta pontta kuluneen vuoden aikana, Haapanen sanoi. – Kuitenkin eri sektoreiden välillä on yhä suurtakin vaihtelua siinä, kuinka hyvin tasa-arvoperspektiivi otetaan huomioon. Tämä on valitettavaa, sillä myös taloudellisesti olisi kannattavaa hyödyntää sukupuoliperspektiiviä kaikilla yhteiskunnan sektoreilla, Haapanen sanoi.

Raportti sisältää enimmäkseen tilastoja ja analysoimattomia lukuja naisten ja miesten osallistumisesta pohjoismaiseen yhteistyöhön. – Ottaen huomioon, että olemme tehneet yhteistyötä tasa-arvon parissa jo 40 vuotta, olisin toivonut, että olisimme päässeet pidemmälle. Mitä olisimme voineet saavuttaa, jos olisimme tehneet vaikutustutkimusta naisille ja miehille sekä tytöille ja pojille koskien päätöksentekoa eri sektoreilla? Haapanen jatkoi.

Huolimatta 40 vuotta kestäneestä pohjoismaisesta tasa-arvotyöstä kamppailemme edelleen samapalkkaisuuden puolesta sekä tasa-arvoisesta osallistumisesta työmarkkinoille nyt, kun useampi nainen kuin mies työskentelee osa-aikaisesti. Lsäksi on saatava tasa-arvoisempi vanhempainvapaa, sellainen, jossa molemmat vanhemmat hoitavat lastaan, Haapanen tiivisti.

Keskustelu kävi kuumana istunnon aikana ja aiheet kuten sukupuolikiintiö yritysten hallituksissa, parisuhdeväkivalta ja turvakotien tuki nousivat esille. – Olen yllättnyt joistakin väkivaltaa koskevista huomioista tässä keskustelussa. Suomessa kuolee parisuhdeväkivaltaan nainen joka viikko. Ruotsissa on turvakoteja myös miehille ja paikkoja on näissä vapaana, kun taas naisille ei turvakoteja ole riittävästi, Gestrin sanoi puheenvuorossaan.

– Suomessa on ollut kiintiöt kunnallisissa elimissä 1980-luvulta lähtien sekä miehille että naisille. Olemme saaneet miehiä lautakuntiin, joissa istui ennen vain naisia, kuten esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhoidon puolelle. Olemme myös saaneet naisia teknisiin lautakuntiin, joiden ennen katsottiin olevan paikkoja, joissa miehet voivat vapaasti valita. Nyt kun meillä on sekä miehiä että naisia näissä lautakunnissa hyödynnämme parhaiten sekä miesten että naisten kompetenssia, Gestrin jatkoi.

Penilla Gunther ilmaisi tyytymättömyytensä Pohjoismaiden neuvoston vaalilautakunnan eriarvoiseen kokoonpanoon. Vaalilautakunnassa istuu nyt seitsemän miestä eikä yhtään naista. Lisäksi Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistopaikkojen jako vuodelle 2015 on epätasainen sukupuolijakaumaltaan. – Tässä on Keskiryhmällä suuri tehtävä ennen ensi vuoden istuntoa. Tasaisempi paikkajako miesten ja naisten välillä on otettava paremmin huomioon jokaisessa Pohjoismaiden neuvoston päättävässä elimessä Gunther sanoi.

Lisätietoja

Pääsihteeri Anna Välimaa
anna.valimaa(at)eduskunta.fi
+358451969659

Kansanedustaja Christina Gestrin
christina.gestrin(at)eduskunta.fi
+358 50 511 3121

Kansanedustaja Penilla Gunther
penilla.gunther (at)riksdagen.se
+4687865736