Carl Haglund ehdottaa Pohjoismaihin yhteistä kansalaisuutta: ”Olisi hyvä ajatella isosti ja luoda Pohjola 2.0”
Pohjoismaissa kansalaisten on helppo muuttaa maasta toiseen töihin tai opiskelemaan, mutta he törmäävät edelleen moniin käytännön ongelmiin.
Esimerkiksi pankkitilin avaaminen, päivähoitopaikan saanti lapselle tai kunnallisen vuokra-asunnon hakeminen ei aina onnistukaan.
Tällaiset ongelmat ratkeaisivat, jos viiden Pohjoismaan kansalaiset saisivat tavalla tai toisella yhteisen kansalaisuuden, sanoo Rkp:n puheenjohtaja Carl Haglund.
”Nyt olisi otollinen aika syventää pohjoismaista yhteistyötä uudelle tasolle. Olisi hyvä ajatella isosti ja luoda Pohjola 2.0”, Haglund pohtii.
Hän toivoo, että päätöksentekijöiltä löytyisi nyt yhtä vahvoja näkemyksiä yhteistyöstä kuin sen alkuaikoina 1950-luvulla. Silloin Pohjoismaiden neuvosto päätti muun muassa kansalaisten oikeudesta matkustaa maasta toiseen ilman passia.
”Yhteistyö jäi pitkäksi aikaa EU-yhteistyön varjoon, mutta viime aikoina kiinnostus siihen on virinnyt aivan uudella tavalla kaikissa Pohjoismaissa.”
EU:n ongelmat sekä maailmantalouden haasteet ovat Haglundin mielestä herätelleet ihmisiä kaikissa Pohjoismaissa huomaamaan lähinaapureiden kanssa tehtävän yhteistyön arvon.
Pohjoismaiden kansalaisuudesta keskustellaan ensi viikolla Helsingissä Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa. Haglundin johtama, poliittiseen keskustaan kuuluvien puolueiden ryhmä esitti idean selvittämistä jo neuvoston istunnossa viime lokakuussa.
”Yllätyin, miten myönteisen vastaanoton se sai”, hän kertoo.
Haglund kertoo sen jälkeen saaneensa esimerkiksi monilta Ruotsissa asuvilta suomalaisilta viestejä siitä, miten turhautuneita he ovat ulkomaalaisen kohtaamiin arjen ongelmiin.
Vaihtoehtoja yhteisen kansalaisuuden toteuttamiselle olisi useita. Se voisi olla automaattinen kaksoiskansalaisuus tai esimerkiksi rajoitetumpi rinnakkaiskansalaisuus. Yksi osa ratkaisua voisi olla yhteinen pohjoismainen henkilötunnus.
Eri malleja sekä niiden hyviä ja huonoja puolia on tarkoitus selvittää asiantuntijoiden kesken. Samalla selvitetään, miten ratkaisut sopisivat yhteen EU-lainsäädännön kanssa.
”Tärkeintä tässä on se, löytyykö poliittista tahtoa ratkaista nämä ongelmat”, Haglund sanoo.
Jos tahtoa löytyy, asia voisi edetä jossain muodossa seuraavan neljän vuoden kuluessa.
Liikkuvuus Pohjoismaiden välillä sekä talouselämän yhteneväiset tarpeet lisääntyvät hänen mukaan joka tapauksessa.
”Joku varmasti nyt ajattelee, että Haglund on liian idealistinen”, hän sanoo.
”Samanlaisia höpöhöpö -kommentteja kuulin kolmisen vuotta sitten, kun aloin puolustusministerinä puhua pohjoismaisen puolustusyhteistyön syventämisestä. Nyt siitä puhuvat kaikki, ja asiat etenevät.”
Viime aikoina on tapahtunut myös kehitystä toiseen suuntaan, kun Pohjoismaiden välillä aloitettiin rajatarkastukset pakolaiskriisin vuoksi. Haglundin mielestä pakolaiskriisiä on ratkottava EU:n tasolla, mutta sekään ei sulje pois Pohjoismaiden yhteisiä linjauksia.
Pohjoismaiden yhteiset käytännöt esimerkiksi turvallisiksi luokitelluista maista sekä turvapaikanhakijoiden kohtelusta voisivat hillitä maahanmuuton lieveilmiöitä.
”Kansainvälisiä ongelmia ei ratkota eristäytymällä vaan vahvemmalla yhteistyöllä.”
Alkuperäisen tekstin kirjoitti Helsingin Sanomat, Jaana Savolainen 22.1.2016.