Tärkeää saada yhteinen yhteiskuntaturvallisuusstrategia
Pohjoismaiden neuvoston Helsingin istunnossa hyväksyttiin muun muassa yhteiskuntaturvallisuutta koskeva strategia. Tätä Keskiryhmä on toivonut jo pitkään.
Viime vuodet ovat osoittaneet, kuinka nopeasti turvallisuusympäristömme voi muuttua. Uhat, joista vielä muutama vuosi sitten keskusteltiin lähinnä teoriassa, ovat muuttuneet todellisuudeksi. Pandemia, kyberuhat, kriittiseen infrastruktuuriin kohdistunut sabotaasi ja entistä epävarmempi kansainvälinen toimintaympäristö ovat osoittaneet, että yhteiskunnan kriisinkestävyys on vähintään yhtä tärkeää kuin sotilaallinen puolustuskyky.
Siksi Keskiryhmä pitää tervetulleena työtä Pohjoismaiden neuvoston yhteiskuntaturvallisuusstrategian päivittämiseksi. Tämä oli yksi Keskiryhmän puheenjohtajan Jouni Ovaskan viesteistä istunnolle.
– Keskiryhmä on jo useiden vuosien ajan tehnyt työtä sen puolesta, että siviilivalmius nousisi korkeammalle Pohjoismaiden yhteiselle asialistalle. Haluamme nähdä yhteistyötä, jossa siviilivalmiutta kehitetään samaan tahtiin sotilaallisen yhteistyön kanssa. Kun pohjoismainen puolustusyhteistyö syvenee, myös kykymme hallita siviilikriisejä yhdessä on vahvistuttava, Ovaska sanoi.
Keskiryhmä katsoo, että tarvitaan yhteinen pohjoismainen tilannekuva. Tietoa, analyysejä ja arvioita on jaettava sekä virkamiestasolla että poliittisella tasolla. Yhteinen tilannekuva on yhteisen toiminnan perusta. Tässä parlamentaarisella yhteistyöllä on tärkeä rooli. Ulko- ja puolustusministerien selonteot ovat jo pitkään olleet luonnollinen osa Pohjoismaiden neuvoston työtä. Saman kunnianhimon tulisi koskea myös yhteiskuntaturvallisuudesta ja siviilivalmiudesta vastaavia ministereitä. Tarvitsemme säännöllistä poliittista vuoropuhelua myös tällä alueella.
– Siksi toivomme, että päivitetty strategia ja Helsingin istunnossa käsiteltävät suositukset muodostavat askeleen kohti entistä yhtenäisempää pohjoismaista kokonaisturvallisuusyhteistyötä, jossa siviili- ja sotilaallinen valmius kulkevat käsi kädessä, summasi Jouni Ovaska.
Kuva: Jouni Ovaska. Kuva: Stine Østby/norden.org