Pohjoismaiden neuvosto haluaa tukea saamen kielineuvostoa
Saamen kielet ovat uhanalaisia. Kielille on olemassa oma kielineuvosto, Sami Giellagáldu, mutta sen rahoitus on epävarmalla pohjalla. Keskiryhmä haluaa muuttaa tilanteen, ja Pohjoismaiden neuvosto yhtyi tähän näkemykseen Helsingin istunnossa.
Saamen kielten säilymisen turvaamiseksi tarvitaan pohjoismaista yhteistyötä. Siksi saamelaisen kielineuvoston rahoitus tulisi varmistaa. Tätä Keskiryhmä on ehdottanut.
– Vuosittaisiin ja tilapäisiin rahoitusratkaisuihin perustuva järjestelmä johtaa jatkuvaan epävarmuuteen sekä organisaation toiminnan että henkilöstön toimeentulon osalta, sanoi Keskiryhmän Jan Riise Ruotsista päivän keskustelussa.
Yhteinen pohjoissaamelainen kielineuvosto, Sami Giellagáldu, on ratkaisevan tärkeä saamen kielten vahvistamisessa ja kehittämisessä. Saamea puhutaan valtioiden rajojen yli Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa, ja kieliä ovat pitkään leimanneet syrjäytyminen, puutteelliset resurssit ja hajautunut kielipoliittinen vastuu. UNESCO on luokitellut useita saamen kielimuotoja vakavasti tai erittäin vakavasti uhanalaisiksi.
– Sami Giellagáldu perustettiin Norjan, Ruotsin ja Suomen saamelaiskäräjien yhteiseksi organisaatioksi, ja ne myös omistavat sen yhdessä. Organisaatio toimii keskeisenä elimenä saamen kielten kehittämisessä, normittamisessa ja säilyttämisessä. Tavoitteena oli tehdä toiminnasta pysyvää projektipohjaisen toiminnan sijasta, Jan Riise korosti.
Pohjoismaiden neuvosto päätti Keskiryhmän ehdotuksen mukaisesti ja suosittelee nyt Pohjoismaiden ministerineuvostolle pitkäjänteisen, vakaan ja yhteisen pohjoismaisen rahoituksen turvaamista.
Kuvassa: Jan Riise. Kuva: Stine Østby/norden.org.