Pohjoismaisen EU-yhteistyön tulee olla ennakoivaa

Keskiryhmä vaatii konkreettisia toimenpiteitä pohjoismaisen EU-yhteistyön parantamiseksi. Paremmalla EU-yhteistyöllä voimme ehkäistä uusia rajaesteitä sekä rakentaa parempaa Eurooppaa.

Keskiryhmä esitti kesäkuun 2023 alussa kirjallisen kysymyksen Pohjoismaiden hallituksille, miten ne aikovat tehdä yhteistyötä liittyen tulevan EU-komission työohjelmaan. Yhteisessä vastauksessaan hallitukset toteavat muun muassa, että useimmissa eurooppalaisissa asioissa pohjoismaiset liittoumat eivät riitä ja että perusteluiden tulee aina olla eurooppalaisia, ei pohjoismaisia.

Pohjoismaiden hallitukset vastaavat edelleen, että Pohjoismaiden tulisi aivan aluksi käydä keskustelua siitä, mitä arvoja ja ydinkysymyksiä ne haluavat tuoda esille, ja että yhteispohjoismaiset asiat tulee valita yhteispohjoismaisten etujen pohjalta ja niin, että nämä vahvistavat Pohjoismainen vaikutusvaltaa EU:ssa.

Vastauksesta käy selvästi ilmi, että vahvempi pohjoismainen yhteistyö sekä EU-lainsäädännön alkuvaiheessa että täytäntöönpanovaiheessa hyödyttäisi Pohjoismaita. Vastauksen mukaan systemaattisempi lähestymistapa olisi parempi kuin nykyinen tapauskohtainen käytäntö. Vastauksessa Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto esitetään tahoina, jotka voivat tuoda esiin asioita ja teemoja, joissa pohjoismainen EU-yhteistyö on toivottavaa.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että hallitukset näkevät tarpeen pohjoismaiselle EU-yhteistyölle. Emme kuitenkaan ole kovin tyytyväisiä heidän passiiviseen lähestymistapaansa. Hallituksemme sanovat, että Pohjoismaat eivät tee EU-yhteistyötä rutiininomaisesti ja että Pohjoismaille tärkeät EU-asiat on siksi yksilöitävä tapauskohtaisesti joko Pohjoismaiden neuvoston tai ministerineuvoston toimesta. Hallitukset siirtävät näin vastuun meille, samalla kuin ne toisessa yhteydessä sanovat, ettei Pohjoismaiden neuvostolla tai ministerineuvostolla ole valtaa EU-asioissa, sanoo Mittengruppenin Jouni Ovaska, joka myös on Pohjoismaiden neuvoston EU-raportoija.

– Keskiryhmä on työskennellyt järjestelmällisemmän pohjoismaisen EU-yhteistyön puolesta jo vuosia. Mielestämme tällä alalla ei ole tapahtunut paljon. Ei riitä, että hallitukset tunnustavat yhteistyön olevan tärkeää. Konkreettisia toimia tarvitaan! sanoo Anna Starbrink, joka on neuvoston tuleva EU-raportoija vuonna 2024.

Vuonna 2014 Keskiryhmä ehdotti, että Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaan tulisi järjestelmällisesti seuloa EU:n tulevat säädökset ja priorisoida ne suhteessa direktiivien arvioituun merkitykseen vapaalle liikkuvuudelle Pohjoismaissa. Keskiryhmä myös ehdotti vuonna 2015 yhteisen EU-toimiston perustamista Pohjoismaiden neuvostolle ja ministerineuvostolle. Lopputuloksena syntyi määräaikainen Pohjoismaiden neuvoston EU-edustusto, jonka toimikausi päättyy vuodenvaihteessa 2023-24.

Kuva: norden.org/Creative Commons