Toimintasuunnitelma

Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2024

Keskiryhmä haluaa rakentaa integroituneempaa, kestävämpää, paremmin voivaa ja turvallisempaa pohjoismaista aluetta sloganimme mukaisesti: ”Teemme Pohjoismaista isomman!”

Vuonna 2024 painopisteitä ovat

Helsingin sopimuksen uudistaminen

Pohjoismainen integraatio puolustuksen ja turvallisuuden alalla

Pohjoismainen yhteistyö tekoälyn hyödyntämiseksi

Kokousajankohdat

Keskiryhmä pitää ryhmäkokouksensa Pohjoismaiden neuvoston yhteisten valiokuntakokousten ja istuntojen yhteydessä. Valiokuntaryhmät kokoontuvat ennen ryhmäkokousta sekä valiokuntien kesäkokouksia.

Keskiryhmä pitää oman kesäkokouksen, mikäli siihen on varaa. Vuonna 2024 ei järjestetä kesäkokousta.

Huhtikuun ryhmäkokous hyväksyy vuosikertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2023 ja valitsee hallituksen jäsenet seuraavaksi yksivuotiskaudeksi. Lokakuussa pidettävässä ryhmäkokouksessa hyväksytään toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2025.

Hallitus kokoontuu tarvittaessa käsittelemään hallinnollisempia asioita. Hallituksen järjestäytymiskokous pidetään välittömästi hallituksen valinnan jälkeen huhtikuun ryhmäkokouksessa.

Keskiryhmän sisäinen budjettiryhmä, joka vastaa ryhmän panoksesta pohjoismaiseen talousarvioon, kokoontuu myös tarvittaessa. Ryhmä kokoontuu yleensä kesäkuusta syyskuuhun.

Pienemmät kokoukset ja esimerkiksi sihteeristön säännölliset kokoukset järjestetään sähköisesti.

Lähikokousten ajankohdat ja paikat vuonna 2024

5. helmikuuta, Ruotsi, ryhmäkokous, hallituksen kokous ja valiokuntaryhmien kokoukset

8. huhtikuuta, Färsaaret, ryhmäkokous (kevätkokous) ja valiokuntaryhmien kokoukset, Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto

16. syyskuuta, Ahvenanmaa, ryhmäkokous ja valiokuntaryhmien kokoukset

28. lokakuuta, Islanti, ryhmäkokous (syyskokous) ja valiokuntaryhmien kokoukset, Pohjoismaiden neuvoston istunto

Puheenjohtajisto

Puolustus, varautuminen ja turvallisuus ovat tulevan vuoden pääteemat. Kaikki kolme teemaa liittyvät meneillään olevaan Helsingin sopimuksen päivitysprosessiin.

Keskiryhmä haluaa edelleen nähdä uuden ”Stoltenberg-raportin” Pohjoismaiden yhteisestä turvallisuudesta. Mielestämme Pohjoismaat tarvitsevat yhteisen tilannekuvan ja yhteisen turvallisuusvision ja -suunnitelman koko Pohjoismaiden alueelle.

Pohjoismaiden neuvoston EU-toimisto suljetaan virallisesti vuoden 2023 lopussa, mikä vähentää Pohjoismaiden läsnäoloa Brysselissä ja Pohjoismaiden neuvoston vaikutusmahdollisuuksia. Siksi on entistäkin tärkeämpää jatkaa Pohjoismaiden neuvoston ja pohjoismaisten europarlamentaarikkojen välistä yhteydenpitoa. Pohjoismaiden neuvoston valiokuntien tulisi julkaista useammin komiteamietintöjä (”white paper”), joissa hahmotellaan yhteispohjoismaisia kantoja ajankohtaisiin kysymyksiin.

Keskiryhmä valvoo EU:n roolia erityisesti niiden EU-säädösten osalta, jotka aiheuttavat rajaesteitä Pohjoismaissa.

Vuoden 2024 aikana Keskiryhmä tulee 

• Seuraamaan Nordefcon kehitystä uudella aikakaudella ja osallistuu pohjoismaisen puolustus- ja turvallisuusyhteistyön vahvan parlamentaarisen ulottuvuuden kehittämiseen. Pohjoismainen puolustusselonteko voisi olla keino luoda yhteenkuuluvuutta maiden välille ja vahvistaa yhteyksiä Pohjoismaiden hallitusten ja parlamenttien, sekä myös Pohjoismaiden neuvoston, välillä.
• Parantamaan pohjoismaista siviilivalmiusyhteistyötä kaikin mahdollisin tavoin. Enestamin raportin suositusten toteuttamisen lisäksi haluamme, että Pohjoismaiden hallitukset tarkistavat päätöksentekorakenteitaan sekä pohjoismaisen yhteistyön että varautumisen osalta. ”Pohjola-valiokunnan” perustaminen Pohjoismaiden hallituksiin olisi askel kohti tehokkaampaa ja oikea-aikaisempaa pohjoismaista yhteistyötä hallitustasolla. Pohjoismaiden hallitusten tulisi laatia Pohjoismaiden neuvostolle vuosittain raportti siviilivalmiudesta ja -turvallisuudesta.
• Osallistumaan aktiivisesti Vision 2030 -toimintasuunnitelman 2025-30 laatimiseen, jonka tavoitteena on tehdä Pohjoismaista maailman integroiduin ja kestävin alue.
• Osallistumaan aktiivisesti Helsingin sopimuksen tarkistamista käsittelevän työryhmän työskentelyyn. Sopimusta muuttamalla haluamme säilyttää pohjoismaisen yhteistyön merkityksen, uudistaa Pohjoismaiden neuvoston mandaatin ja vahvistaa Pohjoismaiden ja EU:n välistä yhteistyötä uusien rajaesteiden estämiseksi maidemme välillä.
• Tuomaan esiin yhteispohjoismaalaisia teemoja EU-parlamenttivaaleihin, ja luomaan kontaktit uusiin pohjoismaalaisiin Euroopan parlamentin jäseniin. 
• Jatkamaan pyrkimyksiä strategisempaan ja ennakoivampaan pohjoismaiseen EU-yhteistyöhön. Pohjoismaiden tulisi yhdessä ottaa johtoasema ja täyttää Brexitin jälkeinen tyhjiö.
• Jatkamaan keskustelua konsensusperiaatteen poistamisesta pohjoismaisessa yhteistyössä.

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta 

Keskiryhmä jatkaa vuoden aikana työtään pohjoismaisen yhteistyön turvaamiseksi koulutuksen ja kulttuurin aloilla. Molemmat alat ovat erittäin tärkeitä Pohjoismaiden integroitumiselle ja siten myös mahdollisuudelle saavuttaa Pohjoismaiden ministerineuvoston asettama visio vuodelle 2030. Viime vuosina kulttuurin ja koulutuksen alalla on tehty suuria säästöjä. Keskiryhmä katsoo, että nyt on päästy pisteeseen, jossa leikkaukset on lopetettava, jos pohjoismainen yhteistyö halutaan säilyttää kohtuullisella tasolla.

Lasten ja nuorten eteen tehtävä työ on Keskiryhmän prioriteetti. Vuonna 2024 Keskiryhmä keskittyy koulutukseen ja pohjoismaisten kielten ymmärtämiseen. Keskinäinen kielten ymmärtäminen on tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä, ja pandemiasta saadut kokemukset osoittavat, että digitaalisia ratkaisuja voidaan käyttää apuna pohjoismaisessa keskinäisessä viestinnässä. Voi myös olla tarkoituksenmukaista perustaa opettajaksi opiskelevien vaihto-ohjelma, jolla parannetaan oppilaiden pohjoismaisten kielten ymmärtämistä. Tärkeää on myös esimerkiksi pohjoismaisten kansanopistojen välisen yhteistyön vahvistaminen. Keskiryhmä pyrkii edesauttamaan nuorten liikkuvuutta. Keskiryhmä pyrkii myös eri tavoin vahvistamaan vähemmistökielten asemaa.

Myös kestävyyskysymykset ovat tärkeitä vuonna 2024, mukaan lukien se, miten kulttuuriala voi edistää kestävää kehitystä. Mutta myös koulujen rooli oppilaiden tietojen vahvistamisessa kestävästä kehityksestä.

Vakava turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa lähes kaikkiin yhteiskunnan aloihin. Siksi on tarpeen jatkaa pohjoismaista yhteistyötä media- ja informaatiolukutaidon alalla disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi. Keskiryhmä katsoo myös, että epävakaiden maiden opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden tukemiseen on panostettava. Tarjoamalla turvapaikka opiskelijoille ja nuorille tutkijoille, joita vainotaan kotimaassaan, Pohjoismaiden neuvosto voi auttaa lisäämään turvallisuutta maailmankolkassamme.

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ovat pohjoismaisten kulttuurialan toimijoiden keskuudessa erittäin arvostettuja, ja niiden vahva asema on säilytettävä. Palkintojen avulla Pohjoismaiden neuvosto korostaa osaltaan sananvapauden merkitystä ja pohjoismaisen kielialueen näkyvyyttä. Viime aikoina on tarkasteltu, miten palkintoja ja palkintoseremoniaa tulisi kehittää tulevaisuudessa. Keskiryhmä pitää tärkeänä, että palkintojen tunnettuus ei heikkene, ja samalla on tärkeää, että palkinnoilla on jatkossakin korkea asema niillä aloilla, joille ne on suunnattu.

Vuonna 2024 Keskiryhmä tekee töitä

• Pohjoismaisten kielten osaamisen lisäämiseksi lasten ja nuorten keskuudessa
• Pohjoismaisten vähemmistökielten tuntemuksen lisäämiseksi
• Kulttuuri- ja koulutusyhteistyön rahoituksen vahvistamiseksi mm. lopettamalla kulttuuri- ja koulutusalan leikkaukset
• Epävakaista maista tulevien opiskelijoiden hyväksi, jotta he saisivat mahdollisuuden turvalliseen opiskelu- ja tutkimustyöhön
• Kulttuurialan ja koulujen vahvistamiseksi niiden kestävää kehitystä edistävän työn hyväksi
• Opiskelijoiden ja ammattilaisten liikkuvuuden vahvistamiseksi Pohjoismaissa

Kestävä Pohjola -valiokunta 

Keskiryhmä seuraa edelleen, miten ilmastotyö konkretisoituu pohjoismaisessa yhteistyössä. Osallistumme aktiivisesti yhteispohjoismaisen strategian laatimiseen maailmanlaajuisen biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseksi. Keskiryhmä korostaa, että biodiversiteettisopimuksen toimeenpanossa tarvitaan yhteisiä määritelmiä ja että ihmisoikeudet ovat myös osa biodiversiteettikysymystä.

Ruokaturva ilman suurempaa hiilijalanjälkeä alkutuotannosta (Farm to fork-strategia) on keskiryhmälle vahva teema vuonna 2024, jolloin ryhmä esittää uusia jäsenehdotuksia, jotta kestävä kulutus, ilmastonmuutokseen varautuminen ja yhteiset ratkaisut tekevät alueesta edelläkävijän Euroopassa ja maailmassa.

Arktinen alue on erityisen tärkeä Pohjoismaille sen kestävyyden ja ilmastoon sopeutumisen kannalta. Keskiryhmä seuraa talviolosuhteita ilmastonmuutoksen vaikutusten näkökulmasta ja lisää samalla alueen resilienssiä talvikuukausina.

Itämeren terveyden parantaminen edellyttää tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Tätä varten Keskiryhmä tekee ehdotuksia ravinteiden kiertotaloudesta, myrkkypäästöjen vähentämisestä ja säännösten yhdenmukaistamisesta ympäristön hyvän tilan varmistamiseksi.

Vuonna 2024 Keskiryhmä panostaa

• Vuoropuheluun perustellun ja yhteisen strategian laatimiseksi maailmanlaajuisen biodiversiteettisopimuksen täytäntöönpanoa varten
• Uusien jäsenehdotusten laatimiseen ruokaturvan parantamiseksi nyt ja pitkällä aikavälillä Pohjoismaissa
• Elintarviketuotannon edellytysten turvaamiseen Pohjolassa taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta
• Aloitteisiin ja vuoropuheluun Itämeren hyvästä ekologisesta tilasta

Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta

Keskiryhmä työskentelee vahvan ja tehokkaan pohjoismaisen yhteistyön puolesta terveyden, sukupuolten tasa-arvon ja hyvinvoinnin alalla. Terveydenhuollon alalla keskiryhmä työskentelee sähköisen terveydenhuollon yhdenmukaistamiseksi, jotta Pohjoismaiden kansalaiset voivat käyttää reseptejä, lähetteitä ja lääkkeitä kaikkialla Pohjoismaissa. Julkisilla ja yksityisillä terveydenhuollon ja hyvinvoinnin ammattilaisilla tulisi olla yhtäläiset mahdollisuudet tarjota palvelujaan. Lisäksi haluamme yhdenmukaistaa sosiaaliturvaoikeudet koko Pohjolassa rajat ylittävän työmatkaliikkumisen helpottamiseksi. Haluamme myös edistää pohjoismaista yhteistyötä pitkittyneen koronasairauden (long covid) hoidossa.  

Keskiryhmä haluaa keskittyä myös Pohjoismaiden tasa-arvo-ongelmiin. Haluamme torjua syrjintää, hyväksikäyttöä ja turvattomuutta, sekä varmistaa avoimuuden lisäämisen palkka- ja johtotehtävissä esiintyvien sukupuolierojen osalta sekä toimia lasten ja nuorten syrjäytymisen torjumiseksi.

Keskiryhmä haluaa, että Pohjoismaat etsivät uusia työkaluja äärioikeiston torjuntaan sekä toteuttavat ja rahoittavat Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittaman raportin suositukset, jotka koskevat äärioikeiston kehitystä Pohjoismaissa vuodesta 1918 nykypäivään. Keskiryhmä tukee myös tiedonvaihtoa tällä alalla, jotta voimme olla eturintamassa kehittämässä uusia foorumeita ja edistää aloitteita ja käytäntöjä, joilla voidaan ehkäistä ja torjua äärioikeistolaisuutta. Näin voimme ylläpitää luottamusta, joka pitää pohjoismaiset yhteiskunnat yhdessä ja tekee niistä ainutlaatuisia.

Vuonna 2024 Keskiryhmä tekee töitä

• Pohjoismaisen sähköisen tiedonhallintajärjestelmän kehittämiseksi, joka varmistaa potilasturvallisuuden ja paremman terveydenhuollon Pohjoismaissa.
• Sosiaaliturvajärjestelmien saatavuuden vahvistamiseksi kaikissa Pohjoismaissa
• Sukupuolten välisten tasa-arvokysymysten ratkaisemiseksi, mukaan lukien kunniaväkivalta, ja syrjintä työmarkkinoilla ja/tai yhteiskunnassa
• Lasten ja nuorten syrjäytymisen torjumiseksi
• Antibioottiresistenssin lisäämiseksi tiukentamalla EU:n lainsäädäntöä
• Pohjoismaisen yhteistyön edistämiseksi pitkittyneen koronasairauden (long covid) hoidossa.  
• Uusien työkalujen löytämiseksi ekstremismin torjunnassa ja alan olemassa olevan tietämyksen jakamiseksi Pohjoismaiden välillä
• Ihmiskaupan vastaisen työn nykyhaasteiden määrittämiseksi paossa olevien tai muuten liikkeellä olevien ihmisten kohdalla

Kasvu ja kehitys Pohjolassa-valiokunta 

Keskiryhmä haluaa vahvistaa Pohjoismaiden kestävyyttä ja kilpailukykyä. Uskomme, että tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö luo työpaikkoja, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja tuo lisäarvoa. 

Vuonna 2024 Keskiryhmä keskittyy erityisesti kolmeen alueeseen: energiayhteistyö, digitaalisten palvelujen lisääminen ja parantaminen sekä vihreämpi liikenne.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiamarkkinoiden manipulointi on aiheuttanut Euroopassa suurta epävarmuutta. Keskiryhmä katsoo, että on tärkeämpää kuin koskaan tehdä yhteistyötä niin energian kuin kestävän energiakapasiteetin lisäämisen kehittämisessä.

Jotta Pohjoismaat saavuttavat kestävän alueen tavoitteensa, yhteistyön parantaminen on välttämätöntä. Keskiryhmä pyrkii parantamaan yhteistyötä mineraalien ja matkailun kaltaisten alojen sääntelyssä. Ryhmä pyrkii myös perustamaan liikenneministerien neuvoston ja tekemään matkustamisesta ja kuljetuksista helpompaa ja kestävämpää yli rajojen.

Keskiryhmä haluaa myös lisätä Pohjoismaiden välistä digitaalista integraatiota. Siksi ehdotamme ratkaisuja, jotka tarjoavat kansalaisille parempia julkisia ja yksityisiä digitaalisia palveluja koko alueella ja edistävät edullisempia ja yksinkertaisempia verosopimuksia kansalaisille, jotka asuvat ja työskentelevät yli kansallisten rajojen. 

Vuonna 2024 Keskiryhmän painopisteitä ovat

• Pohjoismaisen liikenneministerineuvoston perustaminen
• Paremmat ja saumattomammat rautatieyhteydet
• Opiskelijoiden oikeus alennuksiin julkisessa liikenteessä kaikkialla Pohjoismaissa
• Päästöttömät laivaliikenne- ja lentoliikennepalvelut
• Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen
• Kestävämpi matkailu
• Pohjoismaisen energiayhteistyön vahvistaminen
• Yhteistyön lisääminen uusiutuvan energian kehittämisessä
• Pohjoismaiden välisten pankkipalvelujen yksinkertaistaminen
• Digitaalisten ajokorttien käyttö yli kansallisten rajojen
• Sähköinen henkilöllisyystodistus (e-ID) tulee toimia Pohjoismaiden rajojen yli
• Yhteinen aikavyöhyke Tanskalle, Suomelle, Norjalle ja Ruotsille
• Verosopimusten uudistaminen ja yksinkertaistaminen

Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2023

Johdanto 

Keskiryhmä tekee töitä yhtenäisen Pohjolan hyväksi. Pyrimme tarjoamaan pohjoismaalaisille sen, mitä he kahden viimeisimmän pohjoismaisen tutkimuksen (vuosilta 2017 ja 2021) mukaan haluavat: vahvemman Pohjolan joka luo lisäarvoa ja antaa kansalaisilleen ja yrityksilleen noin 27 miljoonan asukkaan markkina-alueen, jossa on suuret rajat ylittävät mahdollisuudet – ilman valtioiden välisiä rajoja. 

Venäjän sota Ukrainaa vastaan ​​on aiheuttanut sen, että Pohjoismaiden turvallisuusyhteistyö on saanut aivan uuden merkityksen. Pohjoismaiden puolustusministerien väliset yhteydet ovat jokapäiväisiä. Tämä helpottaa yhteisen pohjoismaisen tilannekuvan luomista. Pandemian myötä taas havaittiin lukuisia puutteita Pohjoismaiden välisessä kriisikoordinaatiossa. Enestamin raportti vuodelta 2021 liittyen siviilikriisivalmiuteen sisältää monia suosituksia, jotka mahdollistavat vastaavien tilanteiden välttämisen tulevaisuudessa.

Keskiryhmä jatkaa työtään laajasti monilla politiikan aloilla – aivan kuten olemme tehneet tähänkin asti. Pohjoismaiden neuvoston laaja mandaatti mahdollistaa tämän. Mutta olemme kuitenkin sitä mieltä, että pohjoismaisen yhteistyön perusasiakirjaa, Helsinki-sopimusta, tulisi nykyaikaistaa. Ajattelemme näin, koska uskomme, että sopimuksen uudistaminen johtaisi perusteelliseen keskusteluun siitä, mitkä ovat poliittisen yhteistyön painopisteet ja kuinka paljon resursseja tarvitsemme tehokkaaseen pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Pohjoismainen yhteistyö ei elä tyhjiössä. Ulkomaailma vaikuttaa meihin. Maailmassa on tapahtunut paljon viimeisten 30 vuoden aikana. Pohjoismaista yhteistyötä on sopeutettu, mutta tämä on pääosin tapahtunut rakentamalla uutta vanhan päälle. Keskiryhmä näkee, ettei tämä ole kestävä tie kohti pohjoismaisen yhteistyön uudistamista. Tarvitaan todellinen vallankumous – ja keskustelu siitä, mitä tekisimme tänään, jos Pohjoismaiden neuvostoa tai ministerineuvostoa ei olisi aikanaan perustettu. 

Pandemia pakotti Pohjoismaiden neuvostoa kehittämään huomattavasti digitaalisia kokouksiaan ja työtapojaan. Nyt se on tehty. Nähtäväksi jää, kuinka digitaaliset ja kasvokkaiset tapaamiset voidaan yhdistää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Henkilökohtaisia ​​tapaamisia tarvitaan uuden politiikan kehittämiseen. Digitaalisia tapaamisia tarvitaan asioiden seurantaan ja ylläpitoon sitten kun henkilökohtaiset kontaktit ovat jo olemassa. Vuonna 2023 Keskiryhmä järjestää kesäkokouksen kahden vuoden koronapandemiasta johtuneen tauon jälkeen.

Eteenpäin Pohjola! 

24.10.2022

Bertel Haarder

Keskiryhmän vt. puheenjohtaja 

Kokousajankohdat 

23. tammikuuta, Ruotsi, ryhmäkokous, hallituksen kokous ja valiokuntaryhmien kokoukset

13. maaliskuuta, Islanti, ryhmäkokous (kevätkokous), valiokuntaryhmien kokoukset, Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto 

2–3 syyskuuta, Tanska, kesäkokous neuvoston syyskuun kokouksen yhteydessä

4. syyskuuta, Tanska, ryhmäkokous ja valiokuntaryhmien kokoukset 

30 lokakuuta, Tanska, ryhmäkokous (syyskokous) ja valiokuntaryhmien kokoukset, Pohjoismaiden neuvoston istunto

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa-valiokunta 

Tulevana vuonna Keskiryhmä tekee töitä pohjoismaisen yhteistyön vaalimiseksi koulutus- ja kulttuurisektorilla. Molemmat sektorit ovat tärkeitä pohjoismaisen integraation kannalta ja siten myös Pohjoismaiden ministerineuvoston asettaman vision 2030 toteuttamiseksi. Koulutuksen ja kulttuurin yhteistyön turvaamisen tarvetta korostaa se, kuinka voimakkaasti koronapandemia on vaikuttanut näihin. Lisäksi pohjoismaisen yhteistyön budjettisopeutukset vaikuttavat erityisesti kulttuuri- ja koulutussektoriin. 

Lapset ja nuoret ovat Keskiryhmälle prioriteetti. Se on myös tärkeä teema Norjan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuskaudella 2023. Vuonna 2023 Keskiryhmä keskittyy edelleen koulutukseen ja pohjoismaisten kielten ymmärtämisen lisäämiseen. Keskinäinen kielten ymmärtäminen on tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä, ja pandemian kokemukset osoittavat, että digitaalisilla ratkaisuilla voidaan täydentää viestintää. Voisi olla myös aiheellista perustaa opettaja-opiskelijavaihto-ohjelma, jotta opiskelijoiden pohjoismaisten kielten ymmärtämistä voitaisiin parantaa. Lisänä tähän on myös kansanopistojen välisen yhteistyön vahvistaminen. Myös nuorten liikkuvuus on tärkeää, ja Keskiryhmä pyrkii varmistamaan, että opiskelija-alennukset ovat voimassa kaikkialla Pohjoismaissa. Keskiryhmä pyrkii myös vahvistamaan vähemmistökielten asemaa koulutuksessa.

Myös vastuullisuuskysymykset ovat tärkeitä vuonna 2023. Kulttuurisektori voi esimerkiksi edistää kestävää kehitystä. Lisäksi esimerkiksi koulun rooli oppilaiden kestävän kehityksen tietämyksen vahvistamisessa on tärkeä.

Vakava turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa lähes kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin. Siksi pohjoismaista medialukutaitoa on kehitettävä disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi. 

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ovat arvostettuja pohjoismaisten kulttuurialan toimijoiden keskuudessa, ja niiden vahvaa asemaa tulee suojella. Näillä palkinnoilla Pohjoismaiden neuvosto edistää osaltaan sananvapauden tärkeyttä ja samalla tekee pohjoismaista kielialuetta näkyväksi.

Geoblokkauksen (maakohtaisten estojen) poistaminen erityisesti julkisten tv-lähetysten osalta on pitkään ollut Keskiryhmän prioriteettina. Vuoden 2023 aikana Keskiryhmä jatkaa työskentelyä geoblokkauksen vähentämiseksi. 

Vuonna 2023 Keskiryhmä tekee töitä 

• geoblokkauksen vähentämiseksi Pohjoismaissa
• lasten ja nuorten pohjoismaisten kielten ymmärtämisen lisäämiseksi
• pohjoismaiden vähemmistökielten tuntemuksen lisäämiseksi 
• kulttuuri- ja koulutusalan yhteistyön rahoituksen suojelemiseksi sekä sekä kulttuuri- ja koulutusalan leikkausten aiheuttamien seurausten selvittämiseksi
• jotta kulttuuriala ja koulut panostavat kestävään kehitykseen
• opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden vahvistamiseksi Pohjoismaissa 

Kestävä Pohjola -valiokunta 

Keskiryhmä tulee jatkamaan pohjoismaisen ilmastoyhteistyön konkretisoitumisen seurantaa. Osallistumme aktiivisesti yhteispohjoismaisen strategian luomiseen globaalin biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseksi. Keskiryhmä aikoo tuoda esille yhteisten määritelmien tarpeen ennen biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa ja sitä, kuinka ihmisoikeudet vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen.

Ruokaturva ilman alkutuotannon suuria ilmastovaikutuksia (Farm to fork -strategia) on keskeinen teema Keskiryhmälle vuonna 2023. Ryhmä tekee uusia jäsenehdotuksia sen puolesta että Pohjoismaat olisivat edelläkävijöitä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti liittyen kestävään kulutukseen, ilmastonmuutokseen varautumiseen ja yhteisiin ratkaisuihin.

Arktinen alue on erityisen tärkeä Pohjoismaille alueen kestävyyden ja ilmastosopeutumisen kannalta. Keskiryhmä seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia talviolosuhteisiin, samalla kun tavoitteemme on lisätä alueen sietokykyä juuri talvikuukausina.

Itämeren terveyden parantaminen edellyttää tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Keskiryhmä tekee siksi ehdotuksia ravinteiden kiertokäsittelystä, myrkyllisten aineiden päästöjen vähentämisestä ja yhdenmukaistetuista määräyksistä ympäristön hyvän tilan varmistamiseksi.

Vuonna 2023 Keskiryhmän tavoitteena on

• luoda vuoropuhelua hyvälle ja pohjustetulle yhteiselle strategialle globaalin biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta
• tehdä uusia jäsenehdotuksia ruokaturvan lisäämiseksi nyt ja tulevaisuudessa Pohjoismaissa
• elintarviketuotannon edellytysten turvaaminen Pohjoismaissa taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta
• aloitteita ja vuoropuhelua Itämeren hyvästä ekologisesta tilasta

Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta

Keskiryhmä tekee töitä vahvan ja tehokkaan pohjoismaisen yhteistyön puolesta terveyden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä Keskiryhmä pyrkii harmonisoimaan sähköistä terveydenhuoltoa niin, että Pohjoismaissa asuvat kansalaiset voivat käyttää reseptejä, lähetteitä ja lääkkeitä kaikkialla Pohjoismaissa. Lisäksi haluamme yhtenäistää sosiaaliturvaoikeudet Pohjoismaissa niin, että työmatkat rajojen yli helpottuvat. Haluamme myös tehdä pohjoismaista yhteistyötä koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden (ns. long-covid) hoidossa.

Keskiryhmä haluaa myös keskittyä tasa-arvo-ongelmiin Pohjoismaissa. Haluamme taistella painostusta, epätasa-arvoista kohtelua ja turvattomuutta vastaan ​​sekä lisätä läpinäkyvyyttä sukupuolten välisissä eroissa liittyen palkkoihin ja johtamiseen, sekä tehdä töitä lasten ja nuorten haavoittuvuutta vastaan.

Keskiryhmä haluaa löytää uusia keinoja populismin kohtaamiseen sekä torjua oikeistopopulismia sekä muuta ääriajattelua. Tavoitteena on lisätä pohjoismaisille yhteiskunnille tunnusomaista ja koossa pitävää luottamusta.

Vuonna 2023 Keskiryhmä tekee töitä jotta

• Sähköinen henkilöllisyys (e-ID) saadaan toimimaan Pohjoismaiden rajojen yli  
• Kehitetään pohjoismainen digitaalinen potilaskertomusjärjestelmä, joka varmistaa potilasturvallisuuden ja paremman terveydenhuollon Pohjoismaissa 
• Sosiaalivakuutusjärjestelmien saatavuutta vahvistetaan rajat ylittävästi Pohjoismaissa
• Löydetään keinoja tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi, mukaan lukien kunniaväkivalta sekä syrjintä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa 

• Torjutaan lasten ja nuorten haavoittuvuuden
• Antibioottiresistenssiä lisätään EU-lainsäädäntöä vahvistamalla
• Tehdä pohjoismaista yhteistyötä koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden vaikutusten vähentämiseksi 
• Löydetään uusia keinoja ääriajattelun torjumiseksi
• Ollaan perillä ajankohtaisista haasteista liittyen ihmiskauppaan

Kasvu ja kehitys Pohjolassa-valiokunta

Keskiryhmä haluaa vahvistaa Pohjoismaiden kestävyyttä ja kilpailukykyä. Uskomme, että tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö lisää työpaikkoja, alentaa kasvihuonekaasupäästöjä ja tuo lisäarvoa. Vuonna 2023 Keskiryhmä työskentelee erityisesti kolmella alueella: energiayhteistyö, enemmän ja parempia digitaalisia palveluita sekä vihreämpää liikennettä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kansainvälisten energiamarkkinoiden manipulointi ovat luoneet suuren epävarmuuden Eurooppaan. Keskiryhmän mielestä juuri nyt on tärkeämpää kuin koskaan tehdä yhteistyötä energiakysymyksissä ja uusiutuvan sähkön kapasiteetin kehittämisessä.

Se, että Pohjolasta tulee maailman kestävin alue, on täysin riippuvaista maidemme välisestä yhteistyöstä.  Keskiryhmä pyrkii parantamaan lainsäädäntöyhteistyötä sellaisilla aloilla kuten malminetsintä ja matkailu. Ryhmä haluaa myös tehdä töitä, jotta liikenneministerineuvosto perustettaisiin, ja että matkustaminen ja liikenne olisi helpompaa ja kestävämpää yli rajojen.  

Keskiryhmä haluaa myös enemmän digitaalista integraatiota Pohjoismaiden välillä. Siksi teemme ratkaisuehdotuksia, jotka tarjoavat kansalaisille parempia julkisia ja yksityisiä digitaalisia palveluita koko alueella.

Vuonna 2023 Keskiryhmän tavoitteena on 

• Pohjoismainen liikenneministerineuvosto
• Paremmat ja saumattomammat junayhteydet
• Opiskelijoiden oikeus alennukseen julkisessa liikenteessä kaikkialla Pohjoismaissa
• Päästötön merenkulku ja lentoliikenne
• Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen
• Kestävämpi matkailuala
• Pohjoismaisen energiayhteistyön vahvistaminen
• Lisää yhteistyötä uusiutuvan energian kehittämisessä
• Pankkipalvelujen yksinkertaistaminen Pohjoismaiden välillä
• Digitaalisten ajokorttien käyttö yli kansallisten rajojen
• Yhteinen aikavyöhyke Tanskalle, Suomelle, Norjalle ja Ruotsille

Puheenjohtajisto 

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on puheenjohtajiston tärkein vastuualue. Nämä alueet ovat kokeneet suuria muutoksia viime vuosina. Turvallisuusympäristön muutokset eivät täysin ole heijastuneet Pohjoismaiden neuvoston dynamiikkaan. Keskiryhmän mielestä nyt tulee jatkaa keskustelua puheenjohtajiston roolista – ja erillisen ulko-, puolustus- ja turvallisuusvaliokunnan tarpeesta Pohjoismaiden neuvostossa.

Keskiryhmä haluaa, että Pohjoismaiden neuvoston nykyinen epävirallinen rooli ulko- ja puolustuspolitiikassa muuttuu konkreettisemmaksi. Pohjoismaiden neuvoston kaltaista toimijaa tarvitaan aktiivisesti ehdottamaan ja keskustelemaan pohjoismaisista ratkaisuista sekä vaatimaan yhteisiä analyyseja ja toimenpiteitä. Pohjoismaiden neuvostolla on mahdollisuus rajat ylittävään yhteistyöhön, kansallisen näkökulman laajentamiseen sekä pohjoismaisen tilannekuvan vahvistamiseen aktiivisella parlamentaarisella keskustelulla. 

Ruotsin ja Suomen Nato-hakemukset antavat uusia mahdollisuuksia pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle. Turvallisuus tulisi kuitenkin jatkossakin nähdä laajemmasta näkökulmasta – ei vain sotilaallisena turvallisuutena. Keskiryhmä jatkaa työtään Enestamin raportin suositusten toteuttamiseksi paremman siviilivalmiusyhteistyön osalta. Osana tätä kokonaisuutta toivomme keskustelua mahdollisuudesta luopua yksimielisyys- eli konsensusperiaatteesta pohjoismaisessa yhteistyössä. Keskiryhmän mielestä pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin siirtyä samaan käytäntöön kuin Nordefco-yhteistyössä, jossa osa maista voi edetä tietyissä päätöksissä riippumatta siitä, että joku tai jotkut maat haluavat jäädä ulkopuolelle.

Pohjoismaisen yhteistyön uudistamisen osalta Keskiryhmä pyrkii tarkistamaan ja uudistamaan Helsingin sopimusta. Ei ainoastaan pandemian aikaisten rajasulkujen vuoksi, vaan myös pohjoismaiselle yhteistyölle asetettujen uusien vaatimuksien vuoksi Ruotsin ja Suomen Nato-päätösten myötä.

 
Keskiryhmä jatkaa työskentelyä strategisemman pohjoismaisen EU-yhteistyön puolesta uusissa olosuhteissa kun Pohjoismaiden neuvoston “Brysselin toimistosta” on tehty lakkauttamispäätös. On useita konkreettisia alueita, joissa Pohjoismaat voivat olla EU:n kehityksen suunnannäyttäjiä. Pohjoismaiden neuvosto voi vaikuttaa Pohjoismaiden toimintaan EU:ssa. 

Vuonna 2023 Keskiryhmän tavoitteena on 

• Edesauttaa Pohjoismaiden neuvoston roolin uudistamista uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, mahdollisesti perussopimusmuutoksen kautta (Helsingin sopimus)
• Poistaa konsensusperiaate pohjoismaisesta yhteistyöstä
• Jatkaa pyrkimystä strategisempaan ja ennakoivampaan pohjoismaiseen EU-yhteistyöhön, joka täyttää tyhjiön Brexitin jälkeen 
• Pyritään varmistamaan, että ministerineuvoston visio ja strategia ankkuroidaan vastaisuudessa paremmin Pohjoismaiden neuvostoon 
• Että pohjoismainen puolustusyhteistyö kehittyy Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen myötä