Helsingin sopimus tulee päivittää nyt!

Keskiryhmän mielestä Helsingin sopimus täytyy uudistaa nyt. Sopimuksen avaamiseen liittyy sekä uhkia että mahdollisuuksia, mutta keskiryhmän mielestä mahdollisuudet ovat tällä hetkellä suuremmat kuin uhat. Ilman sopimuspäivitystä on uhkana se, että pohjoismainen yhteistyö lakkaa kehittymästä ja kadottaa merkityksensä.

Pohjoismaiden välillä on useita sopimuksia, joista monet ovat päivityksen tarpeessa.  Hyvä esimerkki on pohjoismainen verosopimus, jonka päivittämistä ehdotetaan mm. sen vuoksi, että sopimus mahdollistaisi valtioiden rajat ylittävän etätyön.

Helsingin sopimus on kaikkien muiden pohjoismaisten sopimusten perusta. Kaksi vuotta sitten vietettiin sopimuksen 60-vuotisjuhlaa. Sopimusta on täydennetty joitain kertoja vuosien varrella, mutta perinpohjaista sopimustekstin läpikäyntiä ja uudistamista ei ole koskaan tehty. Keskustelu sopimuksesta kokonaisuudessaan sekä keskeisten instituutioiden, Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston roolista, on käymättä. Tämä on johtanut siihen, että pohjoismainen yhteistyö on jäänyt jälkeen muusta kansainvälisestä yhteistyöstä, samanaikaisesti kun globaali kiinnostus ja arvostus sitä kohtaan on kasvanut.

Vaatimukset Helsingin sopimuksen täydentämiseksi ja päivittämiseksi ovat lisääntyneet Venäjän aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainassa. Sota vakiinnutti muuttuneen turvallisuustilanteen. Pohjoismainen yhteistyö koetaan nyt entistä tärkeämmäksi. Helsingin sopimuksen uudistamista vaativat niin kansalaisyhteiskunnan edustajat, tutkijat, elinkeinoelämän edustajat, ja niin nuoret poliitikkosukupolvet kuin myös pohjoismaisen yhteistyön veteraanit.

Pohjoismainen yhteistyö on monella tapaa kokenut renessanssin 2010-luvun alusta alkaen. Puolustusyhteistyö on Nordefcon perustamisesta vuonna 2009 lähtien ollut yhteistyön kenties dynaamisin osa-alue. Stoltenbergin raportti aloitti perinpohjaisen keskustelun Pohjoismaiden yhteisestä turvallisuudesta sekä vahvisti tahtotilaa yhteiselle ulkopolitiikalle. Laajentunut ja heterogeeninen EU ilman Isoa-Britanniaa lisää kysyntää alueelliselle EU/ETA-yhteistyölle Pohjoismaiden sekä muiden samanhenkisten maiden välillä. Vuonna 2019 hyväksytty visio Pohjoismaista maailman integroituneimpana ja kestävimpänä alueena on antanut uutta energiaa ja fokusta pohjoismaiseen yhteistyöhön. Färsaarten, Grönlannin ja Ahvenanmaan geopoliittisen aseman korostuminen lisää tarvetta uudelleenarvioida näiden alueiden statusta pohjoismaisessa yhteistyössä. 

Mutta. Nykytilanteessa mahdollisuuksille on olemassa yläraja. Rajan asettaa Helsingin sopimus, joka ei anna olemassa oleville yhteisille organisaatioille mandaattia viedä ulko-, turvallisuus- tai puolustuspoliittista yhteistyötä aktiivisesti eteenpäin. Vastuu keskeisten poliittisten osa-alueiden kehittämisestä on nyt yksittäisillä hallituksilla ja viranomaisilla. Kehitystyöstä puuttuu nykyisellään niin parlamentaarinen vastinpari kuin myös “pohjoismaiden komissio” (ministerineuvosto), jonka tehtävänä on aktiivisesti tuoda uusia aloitteita hallitusten päätettäväksi.

Pohjoismaalaiset arvostavat korkealle pohjoismaista yhteistyötä. On poliittisten päättäjien vastuulla, millä tavoin tämä arvostus konkretisoituu. Vastuu velvoittaa meitä toimimaan nyt ja varmistamaan sen, että pohjoismaisen yhteistyön peruskivi, Helsingin sopimus, on sillä tasolla, että se mahdollistaa niin nykypäivän kuin tulevaisuudenkin haasteisiin vastaamisen pohjoismaisesti ja pohjoismaisen johtajuuden tarvittaessa alueellisesti ja maailmanlaajuisesti.

Tórshavn, 8. huhtikuuta 2024

Pohjoismaiden neuvoston keskiryhmä

Kuva: Magnus Fröderberg/norden.org