Toimintasuunnitelma

Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2025

Keskiryhmän päätavoitteena on edistää liikkuvuutta Pohjoismaiden välillä. Maidemme tiiviimpi yhteys on erityisen tärkeää yhteisen turvallisuutemme vahvistamiseksi.

Työskentelemme Pohjoismaiden neuvoston valiokunnissa ja omissa kansallisissa parlamenteissamme edistääksemme tavoitteitamme.

Kokousajankohdat

24. helmikuuta, Tanska

31. maaliskuuta, Suomi, vuosikokous (tilinpäätös vuodelta 2024, puheenjohtajan ja hallituksen valinta)

15. syyskuuta, Norja

27. lokakuuta, Ruotsi, vuosikokous (budjetti ja toimintasuunnitelma vuodelle 2026)

EU-, ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka (Puheenjohtajisto)

Pohjolan yhteinen turvallisuus ja valmius sekä tiiviimpi pohjoismainen EU-yhteistyö ovat keskiössä vuonna 2025.

Keskiryhmän mielestä on äärimmäisen tärkeää, että Pohjoismaat koordinoivat toimiaan kaikilla kansainvälisillä areenoilla, erityisesti YK:ssa ja EU:ssa. Tämä on solidaarisuutta: tuemme toisiamme kaikissa kysymyksissä, joissa yksittäisillä maillamme on erityisiä intressejä, ja erityisesti varmistamme, ettemme toimi toisiamme vastaan. Tämä viestii, että seisomme yhtenäisinä, mikä puolestaan lisää uskottavuuttamme myös turvallisuuspoliittisesti.

Keskiryhmä haluaa vahvistaa yhteistä turvallisuutta luomalla yhteistä pohjoismaista tilannekuvaa. Katsomme, että pohjoismainen EU-yhteistyö on tärkeää, jotta Pohjolan vapaan liikkuvuuden alue säilyttää erityisasemansa osana eurooppalaista kehystä. Haluamme varmistaa tavaroiden, henkilöstön ja resurssien vapaan liikkuvuuden Pohjoismaiden rajojen yli.

Tuleva EU-komissio keskittyy voimakkaasti valmiuteen ja yhteiskunnan turvallisuuteen. Aiemman Suomen presidentin Sauli Niinistön raportti tästä aiheesta tulee olemaan erittäin kiinnostava, kuten myös Euroopan puolustuksen tulevaisuutta käsittelevä valkoinen kirja, joka julkaistaan uuden toimikauden alussa. Pohjolalla on paljon annettavaa näillä aloilla.

Keskiryhmä haluaa myös, että Pohjola osallistuu yhdessä New European Internal Security Strategyn kehittämiseen. Tavoitteena on taistella rikollisuutta vastaan yhdessä: yhteiset etsintäkuulutukset, Euroopan syyttäjäviraston vahvistaminen ja satamayhteistyön kehittäminen.

Kasvu ja kehitys -valiokunta

Keskiryhmä haluaa vahvistaa Pohjolan kestävyyttä ja kilpailukykyä. Uskomme, että tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö luo enemmän työpaikkoja, vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja luo lisäarvoa.

Vuonna 2025 Keskiryhmä keskittyy erityisesti kolmeen osa-alueeseen: energiayhteistyöhön, useampiin ja parempiin digitaalisiin palveluihin sekä vihreämpään liikenteeseen.

Jotta Pohjola voi saavuttaa tavoitteensa kestävämmästä alueesta, tarvitaan parempaa yhteistyötä. Keskiryhmä työskentelee sen eteen, että liikenneministerineuvosto perustetaan ja että matkustaminen ja kuljetukset rajan yli tehdään helpommiksi ja kestävämmiksi. Keskiryhmä pyrkii myös parantamaan yhteistyötä mineraali- ja matkailualojen sääntöjen osalta.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energiakaupan manipulointi ovat luoneet suurta epävarmuutta Eurooppaan. Keskiryhmä katsoo, että on tärkeämpää kuin koskaan pysyä yhtenäisenä energiayhteistyössä ja kehittää kestävän energian kapasiteettia.

Keskiryhmä haluaa myös enemmän digitaalista integraatiota Pohjoismaiden välillä. Siksi tulemme edistämään ehdotuksia, jotka tarjoavat kansalaisille parempia julkisia ja yksityisiä digitaalisia palveluja koko alueella, helpottamaan edullisempia ja yksinkertaisempia verosopimuksia rajat ylittäen asuville ja työskenteleville kansalaisille sekä edistämään Pohjoismaiden koordinoitua tekoälyn (AI) kehitystä.

Kestävä Pohjola -valiokunta 

Vuonna 2025 keskiryhmä tulee seuraamaan, miten pohjoismainen yhteistyö edistää globaalia agendaa uuden ilmastosopimuksen aikaansaamiseksi Pariisin sopimuksen jälkeen. Tulemme aktiivisesti osallistumaan yhteisen pohjoismaisen strategian kehittämiseen globaalin biodiversiteettisopimuksen sekä BBNJ-sopimuksen (”biodiversiteetti kansallisen toimivallan ulkopuolisilla alueilla”) täytäntöönpanon osalta. Maailmanlaajuisesti on pulaa makeasta vedestä, ja Pohjolassa meidän on toimittava strategisesti vesivarojen kestävän hallinnan varmistamiseksi.

Keskiryhmä aikoo korostaa yhteisten määritelmien tarpeellisuutta biodiversiteettisopimuksen täytäntöönpanon yhteydessä, ja miten ihmisoikeudet sekä lisääntynyt luonnonvarojen hyödyntämisen tarve vaikuttavat biodiversiteettiin liittyviin kysymyksiin.

Vuonna 2025 käydään neuvotteluja uudesta ilmastosopimuksesta, joka tulee säilyttämään tai jopa nostamaan päästövähennysten kunnianhimon tasoa ja nopeuttamaan vihreää siirtymää maailmanlaajuisesti. Pohjolan tulee yhdessä toimia edelläkävijänä korkeiden tavoitteiden puolesta, johtaa esimerkillä ja muuttaa haasteet mahdollisuuksiksi. Keskiryhmä esittää ehdotuksia, joilla luodaan kannustimia hiilinielujen lisäämiseksi Pohjolassa, samalla kun aktiivisesti vaikutamme uusiutuvien materiaalien käytön lisäämiseksi sellaisten materiaalien sijaan, joiden hiilidioksidipäästöt ovat korkeammat.

Keskiryhmä tuo esiin aloitteita Euroopan parlamentin strategiseen keskusteluun (makea)vesivaroista ja pyrkii ennakoimaan EU:n suunnasta tulevia linjauksia tässä asiassa.

Pohjola on edelläkävijä kiertotaloudessa, ja sekä tällä alalla että biotekniikan sektorilla Pohjolalla on hyvät edellytykset edistää yhteisiä aloitteita ja lainsäädäntöä, jotka tukevat kestävää innovaatiota ja pitävät alueemme elinvoimaisena.

Osaaminen ja kulttuuri -valiokunta

Keskiryhmän mielestä kulttuurilla ja koulutuksella on ratkaiseva merkitys Pohjolan yhteenkuuluvuudelle. Juuri näillä aloilla tapahtuu suurin osa rajat ylittävästä, ihmisten välisestä yhteistyöstä.

Kulttuuri ja koulutus ovat siten erittäin tärkeitä Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2030 vision saavuttamiseksi. Nykyisessä maailman tilanteessa on myös tärkeää muistaa, että kulttuuri ja tieto ovat eräänlainen valmiuden muoto. Ne tarjoavat voimaa psykologiseen puolustukseen, joka on tarpeen levottomina aikoina.

Vuoden 2025 aikana Keskiryhmä tulee jatkamaan kielten ymmärtämiseen, koulutus- ja tutkimusyhteistyöhön sekä Pohjoismaiden elinvoimaiseen kulttuurielämään liittyvien kysymysten seuraamista. Pohjoismaiden yhteistyön tulee myös jatkaa ulospäin suuntautuvaa toimintaa, joka tuo pohjoismaisen kulttuurin lähemmäksi kansalaisia muun muassa kehittämällä pohjoismaisia palkintojenjakotilaisuuksia, jotta palkitut saavutukset tulevat pohjoismaalaisten tietoon.

Yksi vuoden tärkeimmistä prioriteeteista on tutkia, kuinka laajempi yhteistyö voisi luoda pohjan Pohjoismaiden koulujen ja oppilaitosten laadun parantamiselle. PISA-tutkimusten heikentyvä kehitys on käännettävä. Pohjoismaiden maiden välisten opintojen ja ohjelmien houkuttelevuutta opiskelijoille on lisättävä.

Kulttuurin alalla on tärkeää ylläpitää hyvät edellytykset yhteistyölle Pohjoismaiden rajojen yli. Tästä syystä keskustelua rahoituskysymyksistä jatketaan, vaikka kulttuuri- ja koulutusbudjetin leikkaukset on peruttu. Keskiryhmä pitää edelleen kiinni siitä, ettei tällä alueella tule tehdä enää uusia leikkauksia.

Hyvinvointi Pohjolassa-valiokunta 

Keskiryhmä työskentelee vahvan ja tehokkaan pohjoismaisen yhteistyön puolesta hyvinvoinnin, terveyden ja tasa-arvon edistämiseksi.

Haluamme harmonisoida sosiaaliturvaoikeudet koko Pohjolassa, jotta rajat ylittävä työmatkailu helpottuisi. Lisäksi haluamme pohjoismaista yhteistyötä long covid -hoitojen osalta. Terveydenhuollon alalla Keskiryhmä pyrkii yhdenmukaistamaan e-terveyden, jotta Pohjoismaiden kansalaiset voivat käyttää reseptejään, lähetteitään ja lääkkeitään koko Pohjolassa.

Keskiryhmä haluaa myös keskittyä tasa-arvon ongelmiin Pohjolassa. Pyrimme torjumaan sortoa, loukkauksia ja turvattomuutta sekä varmistamaan suuremman läpinäkyvyyden sukupuolten välisten palkkaerojen ja johtotehtävien osalta. Lisäksi työskentelemme lasten ja nuorten haavoittuvuuden vähentämiseksi.

Keskiryhmä haluaa Pohjoismaiden etsivän uusia keinoja ääriliikkeiden vastustamiseksi ja että Nordiska ministerrådetin rahoittaman raportin, joka käsittelee äärioikeiston kehitystä Pohjoismaissa vuosina 1918–2024, suositukset toteutetaan ja rahoitetaan. Keskiryhmä tukee myös tietojenvaihtoa tällä alalla, jotta voisimme olla kehityksen kärjessä uusien alustojen luomisessa ja helpottaisimme aloitteita ja käytäntöjä, jotka ehkäisevät ja torjuvat äärioikeistolaisuutta. Näin voimme säilyttää luottamuksen, joka tekee Pohjoismaiden yhteiskunnista ainutlaatuisia ja pitää ne yhtenäisinä.

Rajaestetyöryhmä

Rajaesteiden minimointi Pohjolassa on yksi niistä tehtävistä, jotka hyödyttävät Pohjoismaiden kansalaisia eniten heidän arjessaan. Se, että ihmiset voivat ilman ongelmia ottaa vastaan työtä, kulkea töihin, käydä ostoksilla tai harjoittaa yritystoimintaa yli maiden rajojen, on monella tapaa pohjoismaisen yhteistyön ydin. Rajaesteiden poistamisen tavoitteenasettelussa on myös syytä nostaa kunnianhimon tasoa.

Viime vuosina on tehty merkittävää työtä rajaesteiden käsittelyn konkretisoimiseksi Pohjolassa. Pohjoismaiden neuvoston rajaestetyöryhmän ja ministerineuvoston rajaesteneuvoston/liikkuvuusneuvoston välinen tiivis vuoropuhelu on tärkeä tehokkaan toiminnan kannalta.

Keskiryhmälle on erittäin tärkeää, että sillä on edelleen hyvä edustus rajaestetyöryhmässä. Tämä mahdollistaa sen, että voimme aktiivisesti ja konkreettisesti työskennellä rajaesteiden vähentämiseksi.

Tehokkaassa rajaestetyössä on tärkeää, että käytettävissä on hyvin toimivia työkaluja. Yhtäältä parlamentaarisia työkaluja: mahdollisuus esittää aloitteita, kysymyksiä hallituksille ja vaikuttaa mielipideilmastoon sekä olla yhteydessä organisaatioihin ja yrityksiin, joita rajojen esteet koskettavat. Toisaalta on tärkeää, että olemassa olevat rajaesteet on hyvin dokumentoitu ja että niitä voidaan seurata. Tulosten raportointi on myös olennaista, jotta voidaan osoittaa tehdyn työn vaikutukset. Keskiryhmälle on keskeistä saavuttaa konkreettisia tuloksia.

Rajaesteiden käsittelyyn liittyvän työn kehitystä tulee arvioida, ja aktiivisesti etsiä uusia toimintatapoja, jotka voivat tehostaa työtä. Tämä koskee sekä rajaestetyöryhmän että liikkuvuusneuvoston, ministerineuvoston ja hallitusten toimintaa.

Pohjoismaiden neuvoston Keskiryhmän toimintasuunnitelma vuodelle 2023

Johdanto 

Keskiryhmä tekee töitä yhtenäisen Pohjolan hyväksi. Pyrimme tarjoamaan pohjoismaalaisille sen, mitä he kahden viimeisimmän pohjoismaisen tutkimuksen (vuosilta 2017 ja 2021) mukaan haluavat: vahvemman Pohjolan joka luo lisäarvoa ja antaa kansalaisilleen ja yrityksilleen noin 27 miljoonan asukkaan markkina-alueen, jossa on suuret rajat ylittävät mahdollisuudet – ilman valtioiden välisiä rajoja. 

Venäjän sota Ukrainaa vastaan ​​on aiheuttanut sen, että Pohjoismaiden turvallisuusyhteistyö on saanut aivan uuden merkityksen. Pohjoismaiden puolustusministerien väliset yhteydet ovat jokapäiväisiä. Tämä helpottaa yhteisen pohjoismaisen tilannekuvan luomista. Pandemian myötä taas havaittiin lukuisia puutteita Pohjoismaiden välisessä kriisikoordinaatiossa. Enestamin raportti vuodelta 2021 liittyen siviilikriisivalmiuteen sisältää monia suosituksia, jotka mahdollistavat vastaavien tilanteiden välttämisen tulevaisuudessa.

Keskiryhmä jatkaa työtään laajasti monilla politiikan aloilla – aivan kuten olemme tehneet tähänkin asti. Pohjoismaiden neuvoston laaja mandaatti mahdollistaa tämän. Mutta olemme kuitenkin sitä mieltä, että pohjoismaisen yhteistyön perusasiakirjaa, Helsingin sopimusta, tulisi nykyaikaistaa. Ajattelemme näin, koska uskomme, että sopimuksen uudistaminen johtaisi perusteelliseen keskusteluun siitä, mitkä ovat poliittisen yhteistyön painopisteet ja kuinka paljon resursseja tarvitsemme tehokkaaseen pohjoismaiseen yhteistyöhön.

Pohjoismainen yhteistyö ei elä tyhjiössä. Ulkomaailma vaikuttaa meihin. Maailmassa on tapahtunut paljon viimeisten 30 vuoden aikana. Pohjoismaista yhteistyötä on sopeutettu, mutta tämä on pääosin tapahtunut rakentamalla uutta vanhan päälle. Keskiryhmä näkee, ettei tämä ole kestävä tie kohti pohjoismaisen yhteistyön uudistamista. Tarvitaan todellinen vallankumous – ja keskustelu siitä, mitä tekisimme tänään, jos Pohjoismaiden neuvostoa tai ministerineuvostoa ei olisi aikanaan perustettu. 

Pandemia pakotti Pohjoismaiden neuvostoa kehittämään huomattavasti digitaalisia kokouksiaan ja työtapojaan. Nyt se on tehty. Nähtäväksi jää, kuinka digitaaliset ja kasvokkaiset tapaamiset voidaan yhdistää tehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Henkilökohtaisia ​​tapaamisia tarvitaan uuden politiikan kehittämiseen. Digitaalisia tapaamisia tarvitaan asioiden seurantaan ja ylläpitoon sitten kun henkilökohtaiset kontaktit ovat jo olemassa. Vuonna 2023 Keskiryhmä järjestää kesäkokouksen kahden vuoden koronapandemiasta johtuneen tauon jälkeen.

Eteenpäin Pohjola! 

24.10.2022

Bertel Haarder

Keskiryhmän vt. puheenjohtaja 

Kokousajankohdat 

23. tammikuuta, Ruotsi, ryhmäkokous, hallituksen kokous ja valiokuntaryhmien kokoukset

13. maaliskuuta, Islanti, ryhmäkokous (kevätkokous), valiokuntaryhmien kokoukset, Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto 

2–3 syyskuuta, Tanska, kesäkokous neuvoston syyskuun kokouksen yhteydessä

4. syyskuuta, Tanska, ryhmäkokous ja valiokuntaryhmien kokoukset 

30 lokakuuta, Tanska, ryhmäkokous (syyskokous) ja valiokuntaryhmien kokoukset, Pohjoismaiden neuvoston istunto

Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa-valiokunta 

Tulevana vuonna Keskiryhmä tekee töitä pohjoismaisen yhteistyön vaalimiseksi koulutus- ja kulttuurisektorilla. Molemmat sektorit ovat tärkeitä pohjoismaisen integraation kannalta ja siten myös Pohjoismaiden ministerineuvoston asettaman vision 2030 toteuttamiseksi. Koulutuksen ja kulttuurin yhteistyön turvaamisen tarvetta korostaa se, kuinka voimakkaasti koronapandemia on vaikuttanut näihin. Lisäksi pohjoismaisen yhteistyön budjettisopeutukset vaikuttavat erityisesti kulttuuri- ja koulutussektoriin. 

Lapset ja nuoret ovat Keskiryhmälle prioriteetti. Se on myös tärkeä teema Norjan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuskaudella 2023. Vuonna 2023 Keskiryhmä keskittyy edelleen koulutukseen ja pohjoismaisten kielten ymmärtämisen lisäämiseen. Keskinäinen kielten ymmärtäminen on tärkeä osa pohjoismaista yhteistyötä, ja pandemian kokemukset osoittavat, että digitaalisilla ratkaisuilla voidaan täydentää viestintää. Voisi olla myös aiheellista perustaa opettaja-opiskelijavaihto-ohjelma, jotta opiskelijoiden pohjoismaisten kielten ymmärtämistä voitaisiin parantaa. Lisänä tähän on myös kansanopistojen välisen yhteistyön vahvistaminen. Myös nuorten liikkuvuus on tärkeää, ja Keskiryhmä pyrkii varmistamaan, että opiskelija-alennukset ovat voimassa kaikkialla Pohjoismaissa. Keskiryhmä pyrkii myös vahvistamaan vähemmistökielten asemaa koulutuksessa.

Myös vastuullisuuskysymykset ovat tärkeitä vuonna 2023. Kulttuurisektori voi esimerkiksi edistää kestävää kehitystä. Lisäksi esimerkiksi koulun rooli oppilaiden kestävän kehityksen tietämyksen vahvistamisessa on tärkeä.

Vakava turvallisuuspoliittinen tilanne vaikuttaa lähes kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin. Siksi pohjoismaista medialukutaitoa on kehitettävä disinformaation ja valeuutisten torjumiseksi. 

Pohjoismaiden neuvoston palkinnot ovat arvostettuja pohjoismaisten kulttuurialan toimijoiden keskuudessa, ja niiden vahvaa asemaa tulee suojella. Näillä palkinnoilla Pohjoismaiden neuvosto edistää osaltaan sananvapauden tärkeyttä ja samalla tekee pohjoismaista kielialuetta näkyväksi.

Geoblokkauksen (maakohtaisten estojen) poistaminen erityisesti julkisten tv-lähetysten osalta on pitkään ollut Keskiryhmän prioriteettina. Vuoden 2023 aikana Keskiryhmä jatkaa työskentelyä geoblokkauksen vähentämiseksi. 

Vuonna 2023 Keskiryhmä tekee töitä 

• geoblokkauksen vähentämiseksi Pohjoismaissa
• lasten ja nuorten pohjoismaisten kielten ymmärtämisen lisäämiseksi
• pohjoismaiden vähemmistökielten tuntemuksen lisäämiseksi 
• kulttuuri- ja koulutusalan yhteistyön rahoituksen suojelemiseksi sekä sekä kulttuuri- ja koulutusalan leikkausten aiheuttamien seurausten selvittämiseksi
• jotta kulttuuriala ja koulut panostavat kestävään kehitykseen
• opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuuden vahvistamiseksi Pohjoismaissa 

Kestävä Pohjola -valiokunta 

Keskiryhmä tulee jatkamaan pohjoismaisen ilmastoyhteistyön konkretisoitumisen seurantaa. Osallistumme aktiivisesti yhteispohjoismaisen strategian luomiseen globaalin biodiversiteettisopimuksen toteuttamiseksi. Keskiryhmä aikoo tuoda esille yhteisten määritelmien tarpeen ennen biodiversiteettisopimuksen toimeenpanoa ja sitä, kuinka ihmisoikeudet vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen.

Ruokaturva ilman alkutuotannon suuria ilmastovaikutuksia (Farm to fork -strategia) on keskeinen teema Keskiryhmälle vuonna 2023. Ryhmä tekee uusia jäsenehdotuksia sen puolesta että Pohjoismaat olisivat edelläkävijöitä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti liittyen kestävään kulutukseen, ilmastonmuutokseen varautumiseen ja yhteisiin ratkaisuihin.

Arktinen alue on erityisen tärkeä Pohjoismaille alueen kestävyyden ja ilmastosopeutumisen kannalta. Keskiryhmä seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia talviolosuhteisiin, samalla kun tavoitteemme on lisätä alueen sietokykyä juuri talvikuukausina.

Itämeren terveyden parantaminen edellyttää tiiviimpää kansainvälistä yhteistyötä. Keskiryhmä tekee siksi ehdotuksia ravinteiden kiertokäsittelystä, myrkyllisten aineiden päästöjen vähentämisestä ja yhdenmukaistetuista määräyksistä ympäristön hyvän tilan varmistamiseksi.

Vuonna 2023 Keskiryhmän tavoitteena on

• luoda vuoropuhelua hyvälle ja pohjustetulle yhteiselle strategialle globaalin biodiversiteettisopimuksen toimeenpanosta
• tehdä uusia jäsenehdotuksia ruokaturvan lisäämiseksi nyt ja tulevaisuudessa Pohjoismaissa
• elintarviketuotannon edellytysten turvaaminen Pohjoismaissa taloudellisesta ja ekologisesta näkökulmasta
• aloitteita ja vuoropuhelua Itämeren hyvästä ekologisesta tilasta

Hyvinvointi Pohjolassa -valiokunta

Keskiryhmä tekee töitä vahvan ja tehokkaan pohjoismaisen yhteistyön puolesta terveyden, tasa-arvon ja hyvinvoinnin kysymyksissä. Terveyteen liittyvissä kysymyksissä Keskiryhmä pyrkii harmonisoimaan sähköistä terveydenhuoltoa niin, että Pohjoismaissa asuvat kansalaiset voivat käyttää reseptejä, lähetteitä ja lääkkeitä kaikkialla Pohjoismaissa. Lisäksi haluamme yhtenäistää sosiaaliturvaoikeudet Pohjoismaissa niin, että työmatkat rajojen yli helpottuvat. Haluamme myös tehdä pohjoismaista yhteistyötä koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden (ns. long-covid) hoidossa.

Keskiryhmä haluaa myös keskittyä tasa-arvo-ongelmiin Pohjoismaissa. Haluamme taistella painostusta, epätasa-arvoista kohtelua ja turvattomuutta vastaan ​​sekä lisätä läpinäkyvyyttä sukupuolten välisissä eroissa liittyen palkkoihin ja johtamiseen, sekä tehdä töitä lasten ja nuorten haavoittuvuutta vastaan.

Keskiryhmä haluaa löytää uusia keinoja populismin kohtaamiseen sekä torjua oikeistopopulismia sekä muuta ääriajattelua. Tavoitteena on lisätä pohjoismaisille yhteiskunnille tunnusomaista ja koossa pitävää luottamusta.

Vuonna 2023 Keskiryhmä tekee töitä jotta

• Sähköinen henkilöllisyys (e-ID) saadaan toimimaan Pohjoismaiden rajojen yli  
• Kehitetään pohjoismainen digitaalinen potilaskertomusjärjestelmä, joka varmistaa potilasturvallisuuden ja paremman terveydenhuollon Pohjoismaissa 
• Sosiaalivakuutusjärjestelmien saatavuutta vahvistetaan rajat ylittävästi Pohjoismaissa
• Löydetään keinoja tasa-arvo-ongelmien ratkaisemiseksi, mukaan lukien kunniaväkivalta sekä syrjintä työmarkkinoilla ja yhteiskunnassa 

• Torjutaan lasten ja nuorten haavoittuvuuden
• Antibioottiresistenssiä lisätään EU-lainsäädäntöä vahvistamalla
• Tehdä pohjoismaista yhteistyötä koronavirusinfektion pitkäaikaisoireiden vaikutusten vähentämiseksi 
• Löydetään uusia keinoja ääriajattelun torjumiseksi
• Ollaan perillä ajankohtaisista haasteista liittyen ihmiskauppaan

Kasvu ja kehitys Pohjolassa-valiokunta

Keskiryhmä haluaa vahvistaa Pohjoismaiden kestävyyttä ja kilpailukykyä. Uskomme, että tiiviimpi pohjoismainen yhteistyö lisää työpaikkoja, alentaa kasvihuonekaasupäästöjä ja tuo lisäarvoa. Vuonna 2023 Keskiryhmä työskentelee erityisesti kolmella alueella: energiayhteistyö, enemmän ja parempia digitaalisia palveluita sekä vihreämpää liikennettä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja kansainvälisten energiamarkkinoiden manipulointi ovat luoneet suuren epävarmuuden Eurooppaan. Keskiryhmän mielestä juuri nyt on tärkeämpää kuin koskaan tehdä yhteistyötä energiakysymyksissä ja uusiutuvan sähkön kapasiteetin kehittämisessä.

Se, että Pohjolasta tulee maailman kestävin alue, on täysin riippuvaista maidemme välisestä yhteistyöstä.  Keskiryhmä pyrkii parantamaan lainsäädäntöyhteistyötä sellaisilla aloilla kuten malminetsintä ja matkailu. Ryhmä haluaa myös tehdä töitä, jotta liikenneministerineuvosto perustettaisiin, ja että matkustaminen ja liikenne olisi helpompaa ja kestävämpää yli rajojen.  

Keskiryhmä haluaa myös enemmän digitaalista integraatiota Pohjoismaiden välillä. Siksi teemme ratkaisuehdotuksia, jotka tarjoavat kansalaisille parempia julkisia ja yksityisiä digitaalisia palveluita koko alueella.

Vuonna 2023 Keskiryhmän tavoitteena on 

• Pohjoismainen liikenneministerineuvosto
• Paremmat ja saumattomammat junayhteydet
• Opiskelijoiden oikeus alennukseen julkisessa liikenteessä kaikkialla Pohjoismaissa
• Päästötön merenkulku ja lentoliikenne
• Kestävän kaivostoiminnan kehittäminen
• Kestävämpi matkailuala
• Pohjoismaisen energiayhteistyön vahvistaminen
• Lisää yhteistyötä uusiutuvan energian kehittämisessä
• Pankkipalvelujen yksinkertaistaminen Pohjoismaiden välillä
• Digitaalisten ajokorttien käyttö yli kansallisten rajojen
• Yhteinen aikavyöhyke Tanskalle, Suomelle, Norjalle ja Ruotsille

Puheenjohtajisto 

Ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on puheenjohtajiston tärkein vastuualue. Nämä alueet ovat kokeneet suuria muutoksia viime vuosina. Turvallisuusympäristön muutokset eivät täysin ole heijastuneet Pohjoismaiden neuvoston dynamiikkaan. Keskiryhmän mielestä nyt tulee jatkaa keskustelua puheenjohtajiston roolista – ja erillisen ulko-, puolustus- ja turvallisuusvaliokunnan tarpeesta Pohjoismaiden neuvostossa.

Keskiryhmä haluaa, että Pohjoismaiden neuvoston nykyinen epävirallinen rooli ulko- ja puolustuspolitiikassa muuttuu konkreettisemmaksi. Pohjoismaiden neuvoston kaltaista toimijaa tarvitaan aktiivisesti ehdottamaan ja keskustelemaan pohjoismaisista ratkaisuista sekä vaatimaan yhteisiä analyyseja ja toimenpiteitä. Pohjoismaiden neuvostolla on mahdollisuus rajat ylittävään yhteistyöhön, kansallisen näkökulman laajentamiseen sekä pohjoismaisen tilannekuvan vahvistamiseen aktiivisella parlamentaarisella keskustelulla. 

Ruotsin ja Suomen Nato-hakemukset antavat uusia mahdollisuuksia pohjoismaiselle puolustusyhteistyölle. Turvallisuus tulisi kuitenkin jatkossakin nähdä laajemmasta näkökulmasta – ei vain sotilaallisena turvallisuutena. Keskiryhmä jatkaa työtään Enestamin raportin suositusten toteuttamiseksi paremman siviilivalmiusyhteistyön osalta. Osana tätä kokonaisuutta toivomme keskustelua mahdollisuudesta luopua yksimielisyys- eli konsensusperiaatteesta pohjoismaisessa yhteistyössä. Keskiryhmän mielestä pohjoismaisessa yhteistyössä voitaisiin siirtyä samaan käytäntöön kuin Nordefco-yhteistyössä, jossa osa maista voi edetä tietyissä päätöksissä riippumatta siitä, että joku tai jotkut maat haluavat jäädä ulkopuolelle.

Pohjoismaisen yhteistyön uudistamisen osalta Keskiryhmä pyrkii tarkistamaan ja uudistamaan Helsingin sopimusta. Ei ainoastaan pandemian aikaisten rajasulkujen vuoksi, vaan myös pohjoismaiselle yhteistyölle asetettujen uusien vaatimuksien vuoksi Ruotsin ja Suomen Nato-päätösten myötä.

 
Keskiryhmä jatkaa työskentelyä strategisemman pohjoismaisen EU-yhteistyön puolesta uusissa olosuhteissa kun Pohjoismaiden neuvoston “Brysselin toimistosta” on tehty lakkauttamispäätös. On useita konkreettisia alueita, joissa Pohjoismaat voivat olla EU:n kehityksen suunnannäyttäjiä. Pohjoismaiden neuvosto voi vaikuttaa Pohjoismaiden toimintaan EU:ssa. 

Vuonna 2023 Keskiryhmän tavoitteena on 

• Edesauttaa Pohjoismaiden neuvoston roolin uudistamista uudessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa, mahdollisesti perussopimusmuutoksen kautta (Helsingin sopimus)
• Poistaa konsensusperiaate pohjoismaisesta yhteistyöstä
• Jatkaa pyrkimystä strategisempaan ja ennakoivampaan pohjoismaiseen EU-yhteistyöhön, joka täyttää tyhjiön Brexitin jälkeen 
• Pyritään varmistamaan, että ministerineuvoston visio ja strategia ankkuroidaan vastaisuudessa paremmin Pohjoismaiden neuvostoon 
• Että pohjoismainen puolustusyhteistyö kehittyy Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden toteutumisen myötä