Budjettikompromissi ostaa aikaa kulttuurille ja koulutukselle

Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston neuvotteluissa saavuttama budjettikompromissi, joka on suuruudeltaan 15,1 miljoonaa tanskan kruunua eli noin 2 miljoonaa euroa, on kokoluokaltaan historiallinen.

Keskiryhmän mielestä kompromissi ei kuitenkaan ratkaise isoja ongelmia, jotka aiheutuvat neljän vuoden mittaisesta säästökuurista ja siitä, että rahaa siirretään kulttuurista, koulutuksesta ja tutkimuksesta ministerineuvoston visiotyöhön.

– Emme ole täysin tyytyväisiä neuvottelujen lopputulokseen, mutta siitä huolimatta olemme päättäneet tukea saavutettua kompromissia. Tavoitteemme oli pysäyttää kokonaan ministerineuvoston ajama budjetin uudelleenjako sen vuoksi, kuinka pandemia on kohdellut nimenomaan kulttuurialaa. Se tavoite ei toteutunut. Mutta saimme neuvoteltua kulttuurille ja koulutukselle summan, joka on suuruudeltaan yhtä paljon kuin mitä suunnitellut leikkaukset näille sektoreille. Tämän summan kohdentamisesta tulevat nyt vastaamaan pohjoismaiset yhteistyöministerit yhteistyössä Pohjoismaiden neuvoston kulttuurivaliokunnan kanssa, sanoo keskiryhmän puheenjohtaja Linda Modig.

– Neuvostolla ja ministerineuvostolla on edelleen erilaiset näkemykset liittyen tiettyihin pohjoismaisiin toimintoihin kuten Nordjobbiin, joka meidän mielestämme tulee säästää leikkauksilta. Pidemmän aikavälin ratkaisua näiden toimintojen turvaamiseksi ei edelleenkään ole. Asiasta tullaan neuvottelemaan seuraavan kerran vuoden 2023 budjetin yhteydessä.

Ilmastotyö edellyttää yhteisiä pohjoismaisia päätöksiä 

Vuosi 2022 on järjestyksessä toinen vuosi, jolloin ministerineuvoston budjettiesitys sisältää vuosittaisen 40 miljoonan tanskan kruunun eli noin 5,4 miljoonan euron arvosta säästöjä, jotka koskettavat erityisesti kulttuuri- ja koulutusbudjetteja. Rahojen uudelleenjako tehdään, jotta ministerineuvoston budjetti vastaisi paremmin uutta visiota, jonka Pohjoismaat hyväksyivät 2019. Samaan aikaan pohjoismaisen budjetin kokonaisarvo säilyy samana eli noin 130 miljoonassa eurossa.

Keskiryhmän mielestä vision mukainen vihreä siirtymä edellyttää yhteisiä poliittisia päätöksiä, joita ei vielä ole tehty Pohjoismaiden välillä. Päätösten aikaansaamiseksi tarvitaan poliittista tahtoa, neuvotteluja sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.

– Ne rahat, jotka saadaan aikaiseksi leikkaamalla pohjoismaista kulttuuri- ja koulutusbudjettia, ovat liian pieniä, jotta niiden avulla voitaisiin saavuttaa tuloksia ilmastotyössä. Sen sijaan kulttuuri- ja koulutuspuolen leikkaukset saattavat olla tuhoisia. Sekä kulttuuri että koulutus hyödyttävät suoraan Pohjoismaiden kansalaisia ja vahvistavat pohjoismaisuutta. Luottamus pohjoismaiseen yhteistyöhön on pandemian aikana heikentynyt ja olemme sitä mieltä, että luottamusta täytyy nyt vahvistaa sen sijaan että sitä heikennetään edelleen. Paras tapa siihen on se, että pohjoismainen yhteistyö luo lisäarvoa kansalaisille ja erityisesti raja-alueille sekä raja-alueiden asukkaille, jotka ovat joutuneet pandemia-ajan rajoitusten uhreiksi, sanoo Linda Modig.