Pohjoismaiden neuvoston tulee tehdä johtopäätöksiä uudesta turvallisuuspoliittisesta tilanteesta

Uusi tilanne vaikuttaa myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. Keskiryhmä ehdottaa, että Pohjoismaiden neuvoston organisaatiota muutetaan niin, että se pystyy tehokkaampaan päätöksentekoon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.

”Venäjän kansainvälistä oikeutta räikeästi rikkova hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut sen, että olemme epävakaimmassa tilanteessa Euroopassa sitten Toisen maailmansodan.” Näin alkaa keskiryhmän jäsenehdotus, joka on nyt lähetetty Pohjoismaiden neuvostoon jatkokäsittelyyn. Uuden turvallisuuspoliittisen tilanteen sekä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten toivotaan johtavan uusiin avauksiin myös Pohjoismaiden neuvostossa.

Keskiryhmä peräänkuuluttaa Pohjoismaiden neuvoston työtapojen sekä organisaation muutosta. Tulevaisuudessa kaikki Pohjoismaat ovat Naton jäseniä, ja globaalin pandemian jälkimainingeissa ulko- ja turvallisuuspoliittista yhteistyötä tulee tarkastella uudestaan. Tarkastelu tulee tehdä läheisessä yhteistyössä Pohjoismaiden neuvoston jäsenparlamenttien kanssa.

2000-luvulla on useaan otteeseen pohdittu turvallisuuspolitiikan tuomista Pohjoismaiden neuvoston ja ministerineuvoston työn keskiöön. Kahteen kertaan on keskusteltu erityisen ulko-, turvallisuus- tai puolustusvaliokunnan perustamisesta Pohjoismaiden neuvostoon. Tätä yhteistyötä tehdään nykyisin Nordefossa sekä epävirallisissa ministerikokoonpanoissa. Pohjoismaiden neuvosto järjestää vuosittain turvallisuuteen ja puolustukseen liittyviä pyöreän pöydän keskusteluja hallitusten ja parlamenttien välillä. Seuraava keskustelu järjestetään Norjassa syksyllä 2022. Epävirallinen yhteistyö ei kuitenkaan keskiryhmän mielestä poista tarvetta läpinäkyvämmälle parlamentaariselle keskustelulle yhteisestä turvallisuudesta.

Kuva: Naton pääsihteeri ottaa vastaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemukset (Kuva: Nato).