Pohjoismaisten kulttuurilaitosten jatko edelleen epäselvä

Vastauksessaan Kathrine Klevelandin ja Mikko Kinnusen tekemään kirjalliseen kysymykseen Pohjoismaiden ministerineuvosto kertaa sitä prosessia, joka johti vuosien 2021-24 budjettiraamiin sekä raamin aiheuttamiin sisäisiin siirtoihin pohjoismaisessa budjetissa. Neljän vuoden aikana kulttuurisektori menettää noin viidenneksen rahoituksestaan ja koulutussektori noin 15 %.

Kulttuuri- ja koulutussektoreilta saaduilla säästöillä, joiden kokonaissumma on 40 miljoonaa Tanskan kruunua eli noin 5,4 miljoonaa euroa vuosittain, rahoitetaan projekteja ja kohteita, joiden tarkoitus on tukea Ministerineuvoston visiota Pohjoismaista maailman integroituneimpana ja kestävimpänä alueena vuonna 2030.

Joillekin pohjoismaisille toiminnoille – näistä osa menettää kokonaan Ministerineuvoston rahoituksen – budjettimuutokset ja sisäiset siirrot tulevat mahdollisesti johtamaan toiminnan lakkauttamiseen kokonaan. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi pohjoismais-balttilainen nuoriso-orkesteri Orkester Norden sekä pohjoismainen tailteilijaresidenssi Roomassa  Circolo Scandinavo.

– Pidän tärkeänä sitä, että Pohjoismaiden neuvosto saa nähtäväkseen luonnoksen nelivuotisen raamin väliarvioinnista ennen kesää. On tärkeää, että lopullinen arviointi esitellään Helsingissä syksyllä ennen kuin vuoden 2023 budjetista päätetään, sanoo Mikko Kinnunen, Pohjoismaiden neuvoston kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan jäsen.

– Onko todella niin, että Ministerineuvoston uusi linjaus on tehdä uusi neljän vuoden kehys vuosille 2025-28? Näen tässä vaaran kulttuurilaitosten kannalta, jatkaa Kinnunen.

Keskiryhmä on aiemmin suhtautunut kriittisesti kulttuurin ja koulutukseen kohdistuviin leikkauksiin, koska niiden vaikutuksista ei ole saatu tarpeeksi tietoa.