Viime aikoina on tullut esiin yhä useampia tapauksia, joissa henkilö, joka on saanut eläintenpitokiellon yhdessä pohjoismaassa, muuttaa toiseen pohjoismaahan jatkamaan esimerkiksi koirienkasvatusta. Esimerkkejä tällaisesta on mm. Norjan ja Ruotsin välillä.
Mitkä syyt johtivat Islannin talouden romahdukseen syksyllä 2008? Olisiko kriisi voitu välttää? Mitä voidaan tehdä, jotta vastaavalta vältyttäisiin tulevaisuudessa?
Olli Kivinen kirjoitti kolumnissaan (HS 13.10.), että virallisen pohjoismaisen yhteistyön instituutiot, Pohjoismaiden neuvosto ja ministerineuvosto, eivät ole entisellään Suomen, Ruotsin ja Tanskan EU-jäsenyyden jälkeen. Tämä on osuva kuvaus nykytilanteesta.
Finanssikriisi on muuttanut pohjoismaista poliittista ilmastoa. Islannin EU-jäsenyys on entistä ajankohtaisempi, ja keskustelu eurosta on vahvistunut Ruotsissa ja Tanskassa.
Pohjoismaiden neuvoston rooli on murroksessa EU:n laajentuessa. Mikä on järjestön tehtävä muuttuvassa EU-Euroopassa? Miten EU:n alueellistuminen vaikuttaa pohjoismaiseen yhteistyöhön?